Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tehdään tieteellistä tutkimusta massatapahtumiin varautumisesta. Kansainvälisessä Journal of Disaster Risk Reduction -lehdessä julkaistun tutkimuksen (2021) mukaan massatapahtumiin varautuminen on yhteispeliä, jossa jokaisella toimijalla on kuitenkin oma vastuualueensa.
Monialainen asiantuntijapaneeli
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää monialaisen asiantuntijapaneelin näkemyksiä massatapahtumiin varautumisesta. Tutkimus toteutettiin Delfoi-menetelmällä, jossa toisilleen anonyymi, aihepiirin asiantuntijoista koostuva paneeli vastaa ilmiöön liittyviin väittämiin kukin yksilönä omasta näkökulmastaan.
Tutkimuksen asiantuntijapaneeli oli monialainen. Pelastustoimesta mukana oli massatapahtumien suunnitteluprosessiin ja valvontaan osallistuvia henkilöitä (n=11). Ensihoidosta mukana oli vastuulääkäreitä, kenttäjohtajia sekä ensihoitopäälliköitä (n=7). Lisäksi asiantuntijapaneelissa oli edustajia Suomen suurimpien massatapahtumien järjestäjistä ja tapahtumaterveydenhuollon edustajia kaupallisista palveluntuottajista vapaaehtoissektorin toimijoihin (n=7).
Konsensuksen, eli asiantuntijoiden yhteisymmärryksen saavuttamisen rajaksi määriteltiin 80 prosenttia kaikista väittämävastauksista jossakin yhdessä seuraavista kategorioista: tärkeää, neutraali tai ei tärkeää. Asiantuntijat saavuttivat hyvin laajan konsensuksen tutkimuksessa esitettyihin väittämiin (55 väittämästä konsensus saavutettiin 50 väittämässä).
Varautuminen on yhteispeliä
Tutkimuksen perusteella viranomaisten tulee varautua massatapahtumiin tarvittaessa ylimääräisillä operatiivisilla resursseilla, mutta varautumisen tulisi keskittyä tapahtuma-alueen ulkopuolelle heijastuvaan lisäkuormitukseen. Tapahtuma-alueen sisällä tulisi varautua tapahtumajärjestäjän toimesta riittävin resurssein. Korkeariskisten ja suurimpien tapahtumien osalta olisi tärkeää, että tapahtuman terveydenhuollosta vastaisi ammattilaistasoinen henkilöstö, kuitenkin niin että viranomaiset vastaavat mahdollisten hätätilapotilaiden hoidosta. Suurimmista tapahtumista koettiin myös tarpeelliseksi tehdä ilmoitus etukäteen Hätäkeskuslaitokselle. Tapahtumajärjestäjän ymmärrystä vastuusta tapahtuman kokonaisturvallisuudesta pidettiin erittäin tärkeänä. Kohteen saavutettavuuteen liittyen viranomaisten viiveiden huomiointi järjestäjän omassa varautumisessa koettiin tärkeäksi. Viranomaisille etukäteen toimitettu aluekartta ja pelastusteiden järjestäminen monesta suunnasta sekä niiden aukipitäminen koettiin hyvin tärkeiksi teemoiksi.
Tutkittu tieto kehittämisen taustalle
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi käytäntöjen harmonisoinnin tukena. Tutkimus tuotti myös täysin uusia näkökulmia ja tuloksista voi olla hyötyä pohdittaessa kansallisella tasolla massatapahtumiin varautumisen kehittämistä ja hyviä käytänteitä. Tutkimuksessa ilmeni, että aiemmista massatapahtumista kerätyn datan ja kokemusten hyödyntäminen varautumisen tukena on tärkeää. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa kehitetään parhaillaan digitaalista työkalua datojen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Lisäksi meneillään olevien jatkotutkimusten kohteina ovat pelastustoimeen ja ensihoitoon kohdistuva massatapahtuman aikainen operatiivinen kuormitus sekä massatapahtuman sisäinen ensiavun ja ensihoidon tarve ja niihin vaikuttavat tekijät.
Kirjoittajat:
Anssi Koski, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Anne Kouvonen, professori, Helsingin yliopisto
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, dosentti, Helsingin yliopisto
Kuva: Anssi Koski
Tutkimuksen tiedot: Koski A, Kouvonen A, Nordquist H. Preparedness for mass gatherings: Planning elements identified through the Delphi process. International Journal of Disaster Risk Reduction, vol 61, 2021.
