”Älä oleta mitään liikenneonnettomuuspaikoilla ja opi pois ajattelumallista, jossa asioita tehdään niin kuin ennenkin”, sanoo Vuoden palomieheksi 2020 valittu Mikko Saastamoinen.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen valittiin Vuoden palomieheksi 2020. Hän on kerännyt kannuksensa tieliikennepelastamisessa, mikä on tehnyt hänestä tunnetun kouluttajan niin koti- kuin ulkomaillakin.
Täydennyskoulutukselle tarve
Saastamoinen alkoi vahventaa suuntautumistaan tieliikennepelastamiseen kymmenkunta vuotta sitten. Ruotsissa pidetyllä kurssilla, joka käsitteli raskaasta kalustosta pelastamista hän huomasi, että maailmalta löytyy kyllä tietoa, mutta se on osattava hankkia omaan käyttöön. ”Kurssin jälkeen tein ensimmäiset koulutuspaketit ja lähdin viemään tietoa eteenpäin. Huomasin, että täydennyskoulutukselle oli tarve.
Vahva suositus: Rescue Days
Vuosien varrella tuli tutuksi myös Saksassa järjestettävät Rescue Daysit. Siellä on esillä uusia autoja ja uutta teknologiaa, joiden kanssa myös harjoitellaan. Pelastaja saattaa päästä leikkaamaan pelastussarjan leikkureilla pakasta vedettyä Audia, Bemaria, Mersua tai Renaultia. ”Kansainväliset kouluttajat ympäri maailman kokoontuvat ja tapa, jolla siellä koulutuksia vedetään, oli silmiä avaava.” Saastamoinen suosittelee Saksan Rescue Dayseja niin palomiehille kuin ensihoitajillekin.
Käynnissä harjoitus, jossa harjoitellaan potilaan evakuoimista liikenneonnettomuuteen joutuneesta autosta.
”Meidän on pysyttävä mukana”
Sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen kehitys menee huimaa vauhtia eteenpäin, pelastus- ja ensihoitotoiminnan on pysyttävä vauhdissa mukana. Riskien tunnistaminen on entistä hankalampaa. ”Siksi tietoisuutta niistä on lisättävä jatkuvasti, sillä jokainen keikka on ensi-ilta.”
Käyttövoimatarrat helpottavat tunnistamista
Eri käyttövoimia käyttävien autojen tunnistamista helpottamaan on kehitetty käyttövoimatarrat. Niitä ei kuitenkaan missään autossa ole valmiina. ”Teippaamalla tarran autoonsa, saattaa onnettomuustilanteessa auttaa pelastus- ja ensihoitohenkilökunnan lisäksi itseään.” Saastamoinen kertoo, että nykyään moni tilaa autonsa tehtaalta ilman mallimerkintöjä, joten käyttövoiman tunnistaminen ulospäin on monessa tapauksessa mahdotonta. ”Toinen iso ongelma on se, että ulospäin täysin samanlaiset yksilöt voivat olla sisällä olevilta turvalaitteiltaan täysin erilaiset.”
Vaaran paikkoja
”Jos onnettomuuspaikalla haisee kaasu, on syytä nostaa tuntosarvet.” Kaasuauto saattaa palaessaan tehdä itsestään liekinheittimen. Jos taas sähköauto laskee allensa valkean kaasun, se saattaa syttyä räjähdyksen omaisesti. Kuljettajaa tuleekin yrittää haastatella ajoneuvon käyttövoimasta ja välittää tieto muille paikalle tuleville yksiköille.
Saastamoinen sanoo, että jos auto ei pala, eikä kaasu haise, niin sitä on suhteellisen turvallista lähestyä. Myös turvatyynyn laukeaminen on hyvä merkki, silloin ajoneuvon oma turvajärjestelmä on aktivoitunut. ”Jos turvatyyny ei ole lauennut, niin auton turvalaitteet ovat riski, vaikka auto olisi tehty virrattomaksi. Tällöin ratin tai kojelaudan ja potilaan väliin ei tule mennä, se on pahinta mitä auttaja voi itselleen tehdä.” Jos turvatyyny siinä kohtaa laukeaa, voi auttajalle käydä todella pahasti.
Ei mitään enää niin kuin ennen
Saastamoinen sanoo, että on todennäköisempää voittaa lotossa kuin saada sähköisku sähköauton korista. ”Mutta lotossakin voitetaan, joten oranssin värisiin kaapeleihin ei tule koskea.” Oranssit kaapelit ovat yleensä ajoneuvon rakenteiden suojassa ja katseilta piilossa, joten jos auto on vaurioitunut niin pahasti, että rikkinäinen kaapeli jostain näkyy, niin se on merkki isosta vaarasta. ”Me emme voi tehdä mitään siten kuin aina on tehty, sillä tavoin riskeeraamme vain itsemme ja potilaan.”
Vuoden palomiehen vinkit
- Puristuksissa oleminen ei määrää potilaan loukkaantumisen astetta. Jos potilas on edelleen autossa, hän saattaa olla vakavasti loukkaantunut. Ajoneuvojen rakenteet kestävät vuosi vuodelta enemmän, mutta ihmisen keho on pysynyt samanlaisena. Ajoneuvon sisällä on mahdollista saada entistä voimakkaampia iskuja, vaikka koriin ei synny merkittäviä muodonmuutoksia tai potilas ei jää puristuksiin.
- Muista työturvallisuus, käytä suoja-autoa ja tee itsesi näkyväksi. Sivullisten toiminta onnettomuuspaikoilla on aiempaa välinpitämättömämpää.
- Älä oleta mitään. Hätäkeskuksesta saamasi esitiedot ovat sivullisen kertomia. Ennen kuin olet nähnyt ja todennut tilanteen itse, ei kannata muodostaa omaa käsitystä tilanteesta.
Anna tietoa tuleville yksiköille
- Minkälaiset ajoneuvot ovat kyseessä ja miten ja millaisessa vauhdissa ne ovat törmänneet. Mitä autot tekevät? (esimerkiksi: kahden henkilöauton nokkakolari 60km/h -alueella. Toinen auto savuttaa tiellä, toinen auto ojassa)
- Altistuneiden lukumäärä ja onko heistä joku vielä sisällä autossa. Mainitse, jos joku on lentänyt ulos autosta. (Esimerkiksi: yhteensä 5 altistunutta, yksi potilas sisällä tiellä olevassa autossa)
- Onko haittaa liikenteelle? (Esimerkiksi: Tiellä oleva auto tukkii toisen kaistan, mutta auton romua molemmilla kaistoilla.)
- Mainitse jos huomaat autossa olevan CNG- tai Hybrid-merkinnän tai jos saat tietää, että autossa on käyttövoimana sähkö-, hybridi-, tai kaasu.
TEKSTI MARKO PARTANEN
KUVAT TEEMU HEIKKILÄ JA MIKKO SAASTAMOINEN
