• Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
Previous Next

Tiesitkö tämän kemikaaleista?

Systole 4/2011 on ilmestynyt, sen teemana on vaaralliset aineet.
Tässä lyhyitä kemikaaleihin liittyviä juttuja.



Kemikaalintorjuntaa yhteishankkeena


Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhdessä noin 480 000 € maksaneen kemikaalintorjuntayksikön (KU38). Yhteishankealue käsittää 31 kuntaa, joista läntisin on Hanko, itäisin Ruotsipyhtää ja pohjoisimmat Hyvinkää ja Mäntsälä. Yksikkö on jatkuvasti hälytettävissä Helsinki-Vantaan lentokentän tuntumassa olevalta paloasemalta.
Kemikaalintorjuntayksikössä on paljon erikoiskalustoa, jota täydennetään käytännössä havaittujen tarpeiden mukaisesti. Yksikössä on vaarallisten aineiden mittausvälineistöä, pumppaus-, keräys-, tuuletus- ja vuodon tukkimiskalustoa sekä paljon kemikaalisuojapukuja ja paineilmalaitteita ja dekontaminaatiosuihku.
Keikalle kemikaalintorjuntayksikkö lähtee yhden henkilön vahvuudella. Ajatus on, että paikallinen pelastushenkilöstö tekee työn ja kemikaalintorjuntayksikön palomies neuvoo kaluston käytössä ja toimii teknisenä tukena. Yksikön vahvuus on se, että nyt onnettomuuspaikalle saadaan tuotua paljon sellaista kalustoa, joita yksittäisen kunnan ei ole kannattanut yksin hankkia. Myös kalustoon perehtynyt henkilö kuuluu hälytysvalmiuteen.
Yksikössä ei ole ollenkaan vettä eikä ensihoitovälineitä. Systole ehdottaa kemikaalintorjuntayksikköön lisättäväksi perustason ensihoitovälineitä, erityisesti hengityksenhoitoa varten muun muassa palkeita, maskeja, happea ja happiramppeja. Myös lisää ensihoitajien suoja-asuja kannattaisi lisätä varustukseen. Ehkä kalustoon voisi liittää myös reservin antidootteja ja hengityslääkkeitä.


Onnettomuus sattuu pienessä kohteessa

Vaarallisten aineiden osalta suurimmat ongelmat keskittyvät pieniin kemikaalikohteisiin. Näissä kohteissa kemikaalien käsittely on vähäistä, mutta riskejä ei ole välttämättä huomioitu ollenkaan.
Pelastustoimessa pohditaan usein isoja riskejä, joita on vähän. Esimerkiksi vakavia vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksia  sattuu vuosittain kymmenkunta. Alle viidessä tapauksessa vaarallista ainetta pääsee ympäristöön yli 1m3. 
Turvatekniikan VARO-rekisteriin kerättyjen tietojen mukaan pienissä tuotannoissa tapahtuu sata vaarallisten aineiden onnettomuutta vuosittain. Näitä laitoksia valvoo pelastusviranomainen. Kun laitoksessa käsitellään huomattavia määriä vaarallisia aineita, siihen vaaditaan Turvatekniikan keskuksen lupa. Tällaisissa kohteissa sattuu 30 onnettomuutta vuosittain.


Vaaroitusmerkit muuttuvat


Uudet kemikaalien varoitusmerkit ovat jo käytössä. Pakkauksissa saa käyttää uusia ja vanhoja varoitusmerkkejä vuoteen 2017 asti, jolloin vanhat merkit poistuvat käytöstä.
Uudet varoitusmerkit koskevat pakkausmerkintöjä. Suurin uudistus on merkkien taustaväri, joka muuttuu oranssista valkoiseksi sekä neliönmuoto, joka muuttuu nyt kulmallaan seisovaksi. Lisäksi joitakin symboli- ja merkkimuutoksiakin on. Kemikaali pitää merkitä varoitusmerkinnällä heti valmistuspaikassaan. Kun aine kuljetetaan asiakkaalle, on pakkaus merkittävä myös ADR- ja VAK-merkein. Valmistuspaikassaan kemikaalia koskee kemikaalilainsäädäntö, kuljetuksen aikana tulkitaan vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädäntöä ja kun aine on purettu kuormasta, astuu kemikaalilainsäädäntö voimaan.
Kemikaaleja on olemassa kymmeniätuhansia, YK-numerollisia vaarallisia aineita on vajaa 4000.
Kaikki kemikaalit eivät ole vaarallisia aineita, eivätkä kaikki vaaralliset aineet kemikaaleja. Voi olla, että kemikaalissa oleva vaarallisen aineen määrä on niin pieni, että se ei VAK-lainsäädännössä yllä vaaralliseksi aineeksi. Aine saattaa kuitenkin olla käyttäjälleen vaarallista, jolloin ohjeilla määritellään miten on suojauduttava, kun sitä käsitellään.
Säiliörekka kaatui Pohjanmaalla. Rahtikirjan ja YK-tunnusnumeron mukaan lastina oli vaarallista muurahaishappoa. Siitä tiedotettiin mediassakin. Vähän ajan päästä annettiin uusi tiedote, joka kertoi aineen olevan vaaratonta muurahaishapon johdannaista. Aineessa oli sen verran muurahaishappoa, että VAK-lainsäädäntö tulkitsi sen vaaralliseksi aineeksi, vaikka valtaosa aineesta oli vaaratonta. Säiliörekan kyljessä oli vain vaarallisen aineen tunnukset, vaaratonta ainetta ei tarvitse merkitä.
Turva-ainekorteista luovuttiin. Aiemmin vaarallisten aineiden kuljetuksissa oli mukana turva-ainekortti, jossa kerrottiin tärkeätä tietoa myös pelastusviranomaisille. Nyt kortin korvaa kirjallinen turvallisuusohje, joka on kuljettajaa varten. Pelastusviranomaiselle kuljettajan turvallisuusohje ei anna käyttökelpoista tietoa. Rahtikirja pitää edelleen olla, mutta se ei ole välttämättä suomenkielinen. Rahtikirjassa on kuitenkin YK-numero.
http://www.reachneuvonta.fi/REACH/reach.nsf/sp2?open&cid=content24B29E&leftnavi2nf=FI\Sis%C3%A4lt%C3%B6\CLP\content24B29E&leftnavi2nfa=o&size=


REACH-asetus

REACH -asetuksen tärkein tavoite on muun muassa varmistaa terveyden- ja ympäristönsuojelun korkea taso sekä edistää menetelmiä, joilla voidaaan arvioida aineiden vaaroja.
REACH -asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of CHemicals) määrittelee kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia. Asetuksen on antanut Euroopan parlamentti ja neuvosto, ja se sitoo kaikkia jäsenmaita.
Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet myös CLP-asetuksen (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures), joka koskee kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkausta.
REACH - ja CLP -asioihin liittyvää tietoa löytyy internetistä.
http://www.reachneuvonta.fi

Kansainvälinen kemikaalikortti


Kansainväliset kemikaalikortit on tehty WHO:n ja EU:n yhteistyössä. Korteissa kuvataan lyhyesti puhtaiden kemikaalien ominaisuuksia, terveysvaikutuksia, niiden aiheuttamia palo- tai räjähdysvaaroja, ympäristövaikutuksia ja haittojen torjuntakeinoja. Kemikaalikortit eivät välttämättä ole yhteneväisiä EY:n tai Suomen lakien, määräyksien ja luokittelujen kanssa. Kemikaalien käsittely ja vaarojen torjuntaohjeet on esitetty yleisesti, koska työpaikoilla kemikaaleja voidaan käsitellä lukuisilla eri tavoilla.

Kemikaalikortteja on tehty noin 1600 aineelle, joista suomalaisia versioita on yli 1000.
http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/


OVA-ohje


Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat (OVA) -turvallisuusohjeet on tarkoitettu kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteiksi muun muassa terveydenhuolto- ja pelastushenkilöstölle sekä muille aiheesta kiinnostuneille. OVA-ohje on saatavilla 112 aineesta. Ohje ottaa kantaa aineiden terveysvaaroihin sekä antaa ensiapuohjeita. OVA-ohje löytyy internetistä.
http://www.ttl.fi/ova/


Tokeva-ohje


Torjuntaohjeet kemikaalien vaaratilanteille (TOKEVA) -ohjeet täydentävät aiempia ohjeita kuten OVA-ohjetta. TOKEVAssa on ohjeet 19 vaarallisten aineiden ryhmälle. 19 ryhmälle on myös menetelmäohjeet. TOKEVAssa on mm. käyttäjän opas,  taktiset torjuntaohjeet, menetelmäohjeet (M-ohjeet), kemikaalipäästöjen leviäminen ja torjunta, kalustosuositukset ja harjoitusohjeet ja tietoa pohjoismaissa sattuneista kemikaalionnettomuuksista.
TOKEVA-ohje ei ota kantaa ensihoitoasioihin, mutta ensihoitaja saa ohjeista hyödyllistä tietoa.
Helpoiten TOKEVAan pääsee käsiksi internetissä syöttämällä hakukoneeseen sanan "TOKEVA".
http://www.intermin.fi/pelastus/home.nsf/pages/09FB5FC4FD31DA6DC22576C500286EA3?opendocument



Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.