• Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
Previous Next

Kysely ensihoitotyön kuormittavuudesta

Ensihoitajat kokivat olevansa terveempiä kuin samanikäinen väestö keskimäärin. Vaikka ensihoitajat kokivat terveytensä sekä toimintakykynsä hyväksi, niin heillä oli runsaasti alaselän kipuoireita verrattuna muuhun työikäiseen väestöön.
Palomies-sairaankuljettajille sattuu ensihoidossa suuri osa tapaturmia juuri fyysistä kestävyyttä vaativissa tilanteissa (siirtäminen, kuljettaminen ja nostaminen). Onko perusteltua, että ensihoidossa voi työskennellä pelastusalalla alentuneella toimintakyvyllä turvallisesti?
Oulu- Koillismaan pelastuslaitoksella ensihoitajana työskentelevä Markus Höglund hakee vastauksia kuormittavuuskysymyksiin, hän tekee aiheesta Oulun seudun ammattikorkeakoun opinnäytetyön. Kysely lähetetään kaikkiin pelastuslaitoksiin. Kyselyyn vastaaminen kestää vain 5 minuuttia. Vastausaika on 18.11.-31.12.2011.
Systole tukee tätä työtä.

 



Tutkimuksessa tarkastellaan, onko fyysisen kunnon testin suorittaneilla palomies-sairaankuljettajilla paremmat edellytykset selviytyä ensihoitotehtävistä turvallisemmin ja vähemmällä fyysisellä kuormituksella kuin testaamattomilla sairaankuljettajilla.
Suomessa palo- ja pelastustehtäviin osallistuvien fyysinen kunto testataan hyvin, mutta pelkästään ensihoitotyöhön osallistuvien fyysistä kuntoa ei juurikaan testata. Testaaminen olisi tärkeää, koska fyysisesti raskas työ edellyttää hyvää fyysistä toimintakykyä. Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa ensihoitajat (169 kpl) kokivat olevansa terveempiä kuin samanikäinen väestö keskimäärin. Vaikka ensihoitajat kokivat terveytensä sekä toimintakykynsä hyväksi, niin heillä oli runsaasti alaselän kipuoireita verrattuna muuhun työikäiseen väestöön.
 
Toisen suomalaisen tutkimuksen mukaan työssäjaksamisen ongelmia on tuotu enemmän esille ensihoidossa kuin palomiestyössä vaikkakin palomiestyössä esiintyy enemmän fyysisiä oireita. Kyseinen tutkimus tutki pelastajien kuormitusta ensihoitotyössä.
Siksi tutkimuksessa tarkastellaan myös palo- ja pelastustehtäviä sekä ensihoitotehtäviä tekevien fyysistä oireilua ja verrataan tuloksia toisiinsa. Opinnäytetyötä tekevän Markus Höglundin mielenkiinto heräsi tähän vertailuun ristiriitaisuuksien vuoksi.
Pelastajille tehdyssä tutkimuksessa selvisi ensihoitotyön eroavan palo- ja pelastustehtävistä siten, että ensihoito on hallitumpaa ja kokenut ensihoitaja voi  työskennellä alentuneellakin toimintakyvyllä.  Palomies-sairaankuljettajille sattuu ensihoidossa suuri osa tapaturmia juuri fyysistä kestävyyttä vaativissa tilanteissa (siirtäminen, kuljettaminen ja nostaminen). Herää kysymys, että miten hän voi ensihoidossa työskennellä alentuneella toimintakyvyllä kuitenkin turvallisesti?

Vuonna 1989 palomiehien eläkeikää nostettiin 55 vuodesta yleiseen 63- 68 ikävuoteen. Höglund haluaa selvittää myös kuinka moni palomies työskentelee yli 55- vuotiaana palo- ja pelastus- sekä sairaankuljetustehtävissä ja kuinka suuri prosentti heistä kokee fyysisen kuntonsa hyväksi. Työuralla olevien palomiesten keski-ikä on jo yli 40 vuotta, joka on noussut eläkeuudistuksen kautta voimakkaasti. Huolestuttavana Höglund pitää, että palo- ja pelastusalalla tuki- ja liikuntaelinsairaudet johtaa eniten ennenaikaiselle eläkkeelle. Ei ole työntekijälle eikä myöskään yhteiskunnalle kovinkaan kannattavaa ja oikeudenmukaista, että joutuu ennen eläkkeelle pääsyä sairastamaan enemmissä määrin. Erään tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksia esiintyi vuonna 2009 lähes 60%:lla palomiehistä. Vastanneista lähes joka toisella oli ollut iskiastyyppisiä selkäkipuja jossain vaiheessa seuranta-aikaa. Pidän myös hälyttävänä löydöksenä ensihoitajien kokemien alaselkäkipujen esiintyvyyttä. 169:sta ensihoitotyötä tekevästä 85 % kärsi alaselkäkivuista vuoden aikana.

Tutkimuksen tavoitteena on herättää suurempia organisaatioita edistämään palo- ja pelastus- sekä ensihoitotehtäviin osallistuvien terveyttä, fyysistä kuntoa ja työkykyä.
- Yhtenä tärkeimmistä tavoitteestani on, että eritoten ensihoito- ja sairaankuljetustyön fyysiseen kuormittavuuteen tultaisiin tulevaisuudessa puuttumaan sekä ensihoitajien fyysiseen kuntoon kiinnitettäisiin huomiota, Höglund sanoo.
Hänen tavoitteenaan onkin, että jokainen pelastuslaitos Suomessa osallistuisi  kyselyyn. Kysely on tarkoitus toteuttaa kokonaisotantana, jotta se olisi mahdollisimman luotettava. Kyselytuloksista tulevat hyötymään pelastuslaitokset sekä tarvittaessa myös työterveyshuolto.

Kysely alkaa 18.11.2011 ja vastaamisaikaa on 31.12. 2011 asti.
Kysely toimitetaan pelastuslaitoksiin pelastusjohtajien kautta.
Kyselytulokset analysoidaan keväällä 2012.  Systole julkaisee kyselyn valmistuutua aiheesta jutun.

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.