• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

SEHL lausui ensihoidon puutteista - lausunnon kommentit

julkilausumanetSuomen Ensihoitoalan Liito (SEHL) kirjoitti julkilausumassaan 14.12.2011, että "Ensihoitopalvelun puutteelinen valvonta ja alueellinen epätasa-arvo ovat uhka potilasturvallisuudelle." Systole pyysi julkilausumaan kommentteja. Peruspalveluministerin valtiosihteeri Sinikka Näätsaari, STM:ssä uutta lakia valmistellut ensihoidon asiantuntijalääkäri Tom Silfvast ja Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen kommetoivat, ammattikorkeakoulun edustaja ei vastannut kyselyyn.

 

Suomen Ensihoitoalan Liiton julkilausuma 14.12.2011

Ensihoitopalvelun puutteellinen valvonta ja alueellinen epätasa-arvo ovat uhka potilasturvallisuudelle

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalveluista eivät kuitenkaan ole parantaneet ensihoidon saatavuutta. Valvonnan puute, eriarvoisuus palvelujen saannissa sekä toiminnan laatuongelmat ovat nousseet esiin valtakunnallisesti.
Äkillisesti sairastuneen tai vakavasti loukkaantuneen tapahtumapaikalla saaman ensihoidon taso voi vaihdella kohtalokkain seurauksin maan eri osissa. Osassa sairaanhoitopiirejä ambulanssien henkilöstöltä edellytetään ensihoitaja AMK tai sairaanhoitajan tutkintoa, mutta lainsäädäntö sallii edelleen ambulanssien miehittämisen myös ilman terveydenhuollon ammattitutkintoa olevilla henkilöillä. Potilaan tilaan nähden riittämätön koulutus ja osaaminen on uhka potilasturvallisuudelle ja asettaa kiireellistä hoitoa tarvitsevat eriarvoiseen asemaan.
Tällä hetkellä tarkastellaan kriittisesti lääkäreiden tutkintotodistusten aitoutta. Samaan aikaan on kuitenkin mahdollista työskennellä ambulanssissa ilman minkäänlaista terveydenhuollon tutkintoa, terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnan ulkopuolella.

Suomen Ensihoitoalan Liitto (SEHL) on jo terveydenhuoltolain valmistelun yhteydessä ollut huolissaan edellä esitetystä tilanteesta. Sosiaali- ja terveysministeriölle 2010 antamassaan lausunnossa Suomen Ensihoitoalan Liitto ry on korostanut, että minimivaatimuksena ensihoitopalvelussa (ambulanssissa) työskentelemiseen tulee olla terveydenhuollon ammattitutkinto ja ensihoitotyön pätevyys. Lisäksi Suomen Ensihoitoalan Liitto ry on lähettänyt ensihoidon laatua, potilasturvallisuutta sekä pätevyys- ja kelpoisuusehtoja ensihoitotyössä käsittelevän kirjelmän Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Valvira ei ole toistaiseksi vastannut kirjelmään.
Suomen Ensihoitoalan Liitto ja TEHY ovat tiedottaneet sairaanhoitopiireille säädösten puutteellisuudesta henkilöstön pätevyys- ja kelpoisuusvaatimusten osalta. Kirjeessä on kehotettu sairaanhoitopiirejä huolehtimaan siitä, että ensihoitopalvelussa työskentelevillä tulee kaikilla olla terveydenhuollon ammattitutkinto.
Ensihoitopalvelun kilpailuttaminen on johtanut vakaviin ongelmiin. Äärimmilleen kiristetty kilpailu on johtanut siihen, että useiden sairaanhoitopiirien alueella toimivat tuottajat ovat ajautuneet vakaviin taloudellisiin ongelmiin.  Suomen Ensihoitoalan Liitto ry on jo vuonna 2009 pyytänyt Sosiaali- ja terveysministeriötä kiinnittämään huomiota ensihoitopalvelun kilpailuttamisesta aiheutuviin ongelmiin.  Suomen Ensihoitoalan Liiton näkemyksen mukaan kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät hallitse ensihoitopalvelun kilpailuttamista niin, että laatu ja riittävä saatavuus (ml. lähtövalmius) turvattaisiin. Kirjelmässä tuotiin jo tuolloin esiin riski ensihoitopalvelun joutumisesta ”markkinahumun” ja erilaisten voittoa tavoittelevien sijoitusrahastojen omistaminen yritysryppäiden uhriksi.

SEHL pitää välttämättömänä, että ensihoitotyössä työskentelevien pätevyys- ja kelpoisuusehtoihin puututaan. Säädöksiä tulee täsmentää niin, että ensihoitopalvelussa ei ole mahdollista työskennellä ilman terveydenhuollon tutkintoa. Tämä edellyttää ensihoitoa ohjaavan asetuksen muuttamista.
Sairaanhoitopiirien tulee huolehtia siitä, että ensihoitopalvelujen kilpailuttamisen lähtökohtana on ensihoitopalvelun tasa-arvoinen saatavuus. Palvelutasoa suunniteltaessa sairaanhoitopiireillä tulee olla käytettävissään myös ensihoitotyön käytännön ja hallinnon osaamista.


Systole pyysi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia kommentoimaan julkilausumaa. Peruspalveluministeri oli lomalla, joten hänen valtiosihteerinsä Sinikka Näätsaari vastasi.

Valtiosihteerin vastaus:


Terveydenhuoltolailla toteutettiin ensihoitopalvelua koskeva kokonaisuudistus. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirrettiin sairaanhoitopiirien tehtäväksi, lailla määriteltiin ensihoitopalvelun sisältö ja sairaanhoitopiirille luotiin velvollisuus tehdä ensihoitopalvelun palvelutasopäätös. Myös erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävistä säädetään terveydenhuoltolaissa.

Terveydenhuoltolain nojalla annettiin asetus ensihoitopalvelusta. Terveydenhuoltolain ja ensihoitopalvelua koskevan asetuksen säännökset tulivat voimaan 1.5.2011, mutta säännösten täytäntöönpanossa on meneillään siirtymäaika. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille viimeistään vuoden 2013 alkuun mennessä, jolloin toiminta järjestetään uusien säännösten ja sairaanhoitopiirien tekemien palvelutasopäätösten mukaisesti.

Ensihoitopalvelua koskevassa asetuksessa on määritelty ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, joita on sovellettava viimeistään siirtymäajan päätyttyä vuoden 2014 alusta lukien. Ensihoitopalvelua koskevan asetuksen kelpoisuussäännöksien tarkoituksena on varmistaa, että tulevaisuudessa kaikissa ensihoitopalvelun yksiköissä olisi vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilö työvuorossa. Siirtymäsäännösten tavoitteena on turvata henkilöstön riittävyys ensihoitopalvelussa. Ensihoitoasetuksessa säädetyt kelpoisuusvaatimukset ovat minimivaatimuksia, joten sairaanhoitopiiri voi rekrytoinnissaan käyttää myös tiukempia valintakriteerejä.

Sairaanhoitopiirin on mahdollista järjestää ensihoitopalvelu yhteistoiminnassa alueen pelastuslaitoksen kanssa. Tällä sääntelyllä on haluttu turvata toimivan yhteistyön jatkuminen myös tulevaisuudessa. Pelastuslaitosten palveluksessa on myös terveydenhuollon ammattihenkilöitä ensihoitopalvelun tehtävissä, mutta ensihoitoasetuksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön työparina voi olla pelastajatutkinnon tai vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö.

Pelastuslaitokset hoitavat merkittävän osan ensihoitopalvelusta. Jos kaikilta ensihoitopalvelussa työskenteleviltä henkilöiltä edellytettäisiin terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta, se edellyttäisi merkittävää lisäkoulutustarvetta, jotta varmistettaisiin terveydenhuollon ammattihenkilöiden riittävyys ensihoitopalvelussa ja muussa terveydenhuollossa. Toisena vaihtoehtona olisi pelastajien koulutuksen muokkaaminen siten, että he saisivat koulutuksen yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilön statuksen. Nämä muutokset edellyttäisivät perusteellista selvitystyötä.

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirien tulee tehdä ensihoitopalvelun palvelutasopäätös ensihoitoasetuksessa määritellyn mukaisesti. Palvelutasopäätöksessä päätetään mm. ensihoitopalvelun tuottamistavasta, palvelun sisällöstä, henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja potilaiden tavoittamisajoista. Palvelutasopäätöksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ensihoitopalvelua ja vähentää alueellisia eroja palvelun saatavuudessa.

 Ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta sairaanhoitopiireille tavoiteltiin sitä, että palvelu järjestettäisiin suuremmilla alueilla ja suunniteltaisiin kokonaisuutena toimimaan yhteen alueen muiden terveyspalvelujen ja erityisesti päivystyspalvelujen kanssa. Kun järjestämisvastuu siirtyy kunnalta sairaanhoitopiirille, sairaanhoitopiiri hoitaa jatkossa kilpailutuksen koko piirin alueella. Voidaan olettaa, että hankintaosaaminen on pääsääntöisesti parempaa sairaanhoitopiirissä kuin pienissä yksittäisissä kunnissa.

Terveydenhuoltolailla ei muutettu terveyspalveluja koskevia valvontasäännöksiä. Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sekä yksityisten että julkisten palveluntuottajien toimintaa kuten aikaisemminkin. Yksityisten palveluntuottajien toimintaa ja muun muassa lupaehtoja sääntelee sitä koskeva lainsäädäntö. Valvontaa koskevia säännöksiä on tarkoitus tarkastella valmisteltavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä.
 

Uusien säännösten mukainen ensihoitopalvelu käynnistyy siirtymäkauden jälkeen vuoden 2013 alusta ja ensihoitopalvelun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksien osalta vuoden 2014 alusta. Terveydenhuoltolain toimivuutta on tarkoitus seurata. Vasta siirtymäkauden jälkeen, kun toiminta on kaikkialla maassa lähtenyt käyntiin uusien säännösten mukaisesti, on mahdollista arvioida lainsäädännön vaikutuksia ja ensihoitopalvelua koskevien säännösten mahdollisia tarkistustarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee seuraamaan ensihoitopalvelun toimivuutta ja mahdollisia lainmuutostarpeita.

Sinikka Näätsaari
peruspalveluministerin valtiosihteeri




Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaisen Kommentti


Laki ja asetus
määrittävät pätevyydet, siitä lähdetään. Sairaanhoitopiirit ovat ratkaisevassa asemassa. Millaisia sopimuksia ne solmivat, kenen kanssa ja minkälaista pätevyyttä ne vaativat. Pelastusopistossa seurataan tilannetta, ja toistaiseksi ensihoidon opetus jatkuu ennallaan. Omassa toiminnassamme otamme huomioon, miten tilanne kentällä asettuu. Lisäksi asiaan tulee valaistusta, kun Pelastusopiston hallinnollista asemaa ja pelastustoimen koulutuksen järjestämistä pohtiva työryhmä saa työnsä päätökseen ja sen pohjalta tehdään päätöksiä.

Laki on ollut voimassa reilut puoli vuotta ja käsittääkseni vielä ei sopimuksia ole allekirjoitettuna yhtä lukuun ottamatta. On siis varsin aikaista arvioida lain toteutumista ja vaikutuksia. Jos viitataan potilasturvallisuuden vaarantumiseen, on se mielestäni sangen vaarallistakin, etenkin jos asiasta ei ole näyttöä. Ainakaan minun korviini ei ole mistään suunnasta kantautunut tietoa tapauksista, joissa näin olisi tapahtunut. En tiedä, onko Ensihoitoalan Liitolla jotakin parempaa tietoa. Jos näitä tapauksia on, niin silloin toki on oikeutettuakin nostaa potilasturvallisuus tällaiseen tarkasteluun kuin se julkilausumassa on esitetty. Muutoin johtopäätökset ovat varsin pitkälle meneviä.

Mervi Parviainen

Pelastusopisto, rehtori




Lakia valmistelleen lääkärin Tom Silfvastin kommentti:


Tom Silfvast
valmisteli terveydenhuoltolakia STM:ssä ensihoidon asiantuntijana, hän uskoo, että julkilausumalla halutaan vaikuttaa kilpailuttamisessa käytettävään asiantuntijuuteen, jonka pitäisi keskittyä nykyistä enemmän laatuun kuin rahaan. Monissa viime aikoina tehdyissä palvelutasopäätöksissä on tullut varsin perinteisiäkin ratkaisuja. Toki edunvalvojat ajavat tällä jäsentensäkin etua, ja osa julkilausuman potkusta on eittämättä osoitettu ambulanssityötä tekeville pelastajille.
Silfvast pitää koulutusvaatimuksien aiheuttaman tason arviointia ennenaikaisena, sillä niihin on juuri puututtu. Tulokset tulevat näkymään vasta 2015 vuoden jälkeen.
Pätevyysvaatimuksia koskevia säädöksiä ei voida tehdä siten, että ne astuvat voimaan heti. Kukaan työntekijä ei muutu paremmaksi tai huonommaksi sillä perusteella, että säädös astuu voimaan tiettynä päivänä.
Silfvast pitää ensihoidolle isona askeleena sitä, että säädöksiin on saatu ensimmäistä kertaa määriteltyä koulutusvaatimus, mikä pitää olla, että voi työskennellä ensihoidossa.

Valvontakin tulee Silfvastin mukaan paranemaan. Sairaanhoitopiirien vastuulääkärit alkavat vastaamaan toiminnasta. Ennen monessa terveyskeskuksessa heidän ylitseen käveltiin mennen tullen. Nyt tilanne on toinen.

Silfvast ei ymmärrä mitä Ensihoitoalan Liitto tarkoittaa potilaiden epätasa-arvolla. On selvää, että joka puolella Suomea potilas ei koskaan saa yhtä nopeasti ambulanssia. Uusi laki vaikuttaa kuitenkin siten, että samanarvoisilla alueilla tullaan saamaan samantasoinen palvelu.
Nyt sairaanhoitopiirit joutuvat tarkastelemaan palvelutasopäätöstä tehdessään laaja-alaisesti koko aluettaan. Jos päätös tehdään säädösten mukaisesti, niin asiat parantuvat.
Laki tulee voimaan vasta vuoden päästä, jonka jälkeen on realistista odottaa parannuksia vuosien viiveellä .

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.