• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Sisältö vaihtui - reppu laihtui

Ensihoitoreppujen sisältö vaihtelee toisissa yksiköissä jopa vuoroittain. Ongelma oli tuttu myös HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon ambulansseissa. Perustettiin reppuryhmä, jonka tehtävä oli määritellä, mitä reppu sisältää.




Reppujen sisältö oli erilainen kaikissa neljässä ambulanssissa. Se aiheutti haasteita, kun henkilöstö kiertää töissä eri yksiköissä. Pahimmillaan reppujen erilaiset sisällöt aiheuttivat jopa potilasturvallisuusriskin, koska tarvittavien tavaroiden löytäminen kesti. 
Toinen sysäys reppujen sisällön kehittämiseen oli ergonomia. Repun painoon ja kantamiseen haluttiin vaikuttaa. Lähtöpainona repuilla ja LP15 -defibrillaattorilla oli yhteensä mahtavat 42kg. Reppumalliksi valittiin Meret Omni Pro EMS -reput. Osassa yksiköitä oli ollut käytössä myös erilliset lasten pakit, joista haluttiin luopua. Lasten repuista luopumisen syynä oli myös potilasturvallisuus. Lasten ensihoitotarvikkeet eivät kuitenkaan olisi mukana kun niitä tarvittaisiin, jos ne olisivat omassa repussa auton nurkassa.

Liikkeelle lähdettiin siitä, että kaikki kolme yksikköä rakensivat oman näköisensä repun. Sen jälkeen jokaista reppua kierrätettiin jokaisessa yksikössä kuusi viikkoa. 
Kun reput olivat tehneet kierroksensa, kaikilta ensihoitajilta pyydettiin kommentit repuista. Palautetta haluttiin erityisesti siitä, puuttuiko tästä repusta jotain oleellista ja oliko jotakin liikaa. Palautteet koottiin yhteen ja järjestettiin äänestys ”parhaasta” mallista. 



Palautteiden ja äänestyksen pohjalta ryhdyttiin suunnittelemaan kaikkiin yksiköihin sijoitettavia samanlaisia hoito- ja happireppuja. Suurimpana muutoksena oli intubaatioon ja ventilaatioon liittyvien tarvikkeiden siirtäminen hoitoreppuun. Perusteluna muutokselle oli mahdollisuus hoitaa yllättäen käsiin pudonnutta. 
Happireppuun jäivät hapenantovälineet, inhaloitavat lääkkeet sekä lasten ilmateiden hallintaan liittyvät välineet sekä imu- ja nenämahaletkuvälineet. Hoitorepusta poistettiin infuusiopumppu, jatkossa se löytyy ajoneuvosta.

Reppumalli aiheutti jo itsessään haasteita, koska PAX-lääkesetti vei ison tilan eikä muille tavaroille meinannut löytyä tilaa. Tilalle etsittiin pitkään pienen tilan vievää lääkesettiä ja loppujen lopuksi Satarescue valmisti lääkesetit mittatilaustyönä.

Repuilta toivottiin myös helppokäyttöisyyttä. Aikaisemmat reput sisälsivät paljon erilaisia pussukoita, joiden sisällä tarvikkeet säilytettiin. Repputyön yhtenä tavoitteena oli nähdä koko repun sisältö yhdellä silmäyksellä ja näin helpottaa tavaroiden löytymistä. Tämä aiheutti haasteita tavaroiden paikallaan pysymiseen repun liikuttelun aikana. Reppuihin räätälöitiin muovilaatikot, joissa oli erilaisia lokeroita ja kiinnityslenkkejä tarvikkeita varten. Myös kanyyleille tehtiin oma teline.

Lopulta reput laihtuivat lähes 10 kiloa. Kohteeseen kannettava taakka pieneni oleellisesti ja sitä kautta voidaan ajatella myös ergonomian parantuneen. Myös alkuperäinen tavoite täyttyi: Repuissa on nyt yhtenäinen sisältö. Jotta reppujen sisällöt pysyisivät jatkossakin samanlaisina, reppuihin tehtiin laminoidut ohjeet, joista jokainen voi tarkastaa repun sisällön.

Miellyttikö reppu kaikkia? Ei varmasti, tuskin se koskaan olisi mahdollistakaan. Kompromisseja joudutaan aina tekemään ja tämä reppumalli on sellainen. 
Kehitysprojekti oli pitkä, lähes vuoden mittainen – kannattiko se? Kannatti, aina on hyvä miettiä sitä, onko meillä mukana tarvittavat välineet tai kannammeko turhaan liikaa tavaraa mukana. Milloin viimeksi repussa olevaa tavaraa on käytetty? Entä onko jokin tarvike potilaan ennusteen kannalta oleellinen vai voiko tämä tarvike olla autossa, josta se haetaan tai käytetään vasta autossa? 
Reppuryhmä pyrki arvioimaan reppujen sisältöjä edellä mainittuihin kysymyksiin vastaamalla. Kehitystyö tehtiin yhden kenttäjohtajan ja kuuden ensihoitajan yhteistyönä.

Juttu on julkaistu Systolessa 3/2015.

Teksti Jonna Pietiläinen

Hoito- ja happireppujen painoja

9Lives, Akaa: HTHO 13,1kg, HTO2 16,8kg
Helsinki pela: HTHO 13kg, HTO2 8kg, PTHO 13kg, PTO2 8kg
Pirkanmaa pela: HTHO 14,7kg, HTO2 18,5kg, PTHO 13,5, PTO2 16,4kg
Jokilaaksojen pela: HTHO 16kg, HTO2 16kg, PTHO 16kg, PTO2 16kg
Kanta-Hämeen pela, Hämeenlinna: HTHO 18kg, HTO2 16kg
Oriveden sairaankuljetus: HTHO 12,8kg, HTO2 9,7kg, PTHO 13,8kg, PTO2 6,2kg
Pohjanmaan pela: HTHO 13,8kg, HTO2 14,3kg

Selitykset: HTHO (Hoitotason hoitoreppu), HTO2 (Hoitotason happireppu), PTHO (Perustason hoitoreppu) PTO2 (Perustason happireppu)

Taulukko Sanna Kauppinen

Keskustelua repuista voidaan jatkaa, lähetä kommenttisi Systolen toimitukseen.


Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2016. All Rights Reserved.