• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Viileä väitös

tuomasnetti2Jorvin sairaalan luentosalissa näytetään vanhoja kuvia.
Palomies seisoo haara-asennossa potilaan päällä ja kumartuneena tätä päin. Palomiehen kädet ovat ojennettuina kardiopumppuun; uimaria elvytetään. Systolen lehtileike puolestaan kertoo Espoon palolaitoksella annetusta elvytyskoulutuksesta.
Käynnissä on väitöstilaisuuden lectio praecursoria. Väittelijänä on tehohoitolääkäri ja Systolen toimituspäällikkö Tuomas Oksanen.

Kuvassa: Vastaväittäjä Risto O. Roine vasemmalla, kustos Ville Pettilä keskellä ja Tuomas Oksanen oikealla.

Teksti Marko Partanen
Kuva HUS/Pietari Hatanpää

 

Jorvin sairaalan teho-osaston osastonlääkäri ja Systolen toimituspäällikkö Tuomas Oksanen väitteli viime marraskuussa aiheesta Sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan tehohoito.
Ensimmäinen tutkimus koski sitä, kuinka laajasti sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden viilennyshoito oli otettu teho-osastoilla käyttöön ja miten se vaikutti toipumisennusteeseen.
- Ekaan työhön ei liittynyt niinkään halu tehdä tiedettä tai tutkimusta, vaan se, että omasta työstä nousi juttu, joka haluttiin selvittää. Se oli mielenkiintoista, Oksanen sanoo.


Selvisikin, että Suomessa oli hyvin nopeasti omaksuttu Kansainvälisen elvytysneuvoston, ILCOR:in, 2003 antama suositus viilennyshoidosta, kun muualla Euroopassa ja USA:ssa sitä vielä mietittiin. Oksanen arvioi, että Meilahden teho-osaston osuudella aiheesta tehdyssä HACA-tutkimuksessa saattoi olla merkityksensä suomalaisten teho-osastojen viilennysmyönteisyyteen.
- Kun tutkimuksessamme ei päästy selvittämään elvytettyjen potilaiden elvytyksen lähtörytmejä, viivettä ja kestoa, siitä haluttiin lisää tietoa. Tutkimuksemme oli tavallaan yksi FinnResusci-tutkimuksen käynnistymiseen liittyvä seikka, Oksanen sanoo.

 

Väitöstutkimuksen mukaan tehohoitopotilaat toipuvat nykyään paremmin kuin kymmenen vuotta sitten, ennen kuin viilennyshoidot aloitettiin. Potilaiden parempaa selviytymistä ei kuitenkaan pystytä näyttämään pelkästään viilennyksen ansioksi.
- Parempi toipuminen johtuu varmaankin myös siitä, että elvytyksen jälkeen tehohoitoon päätyvää potilasta hoidetaan muutenkin aiempaa huolellisemmin, Oksanen sanoo.
Viilennetty elvytyspotilas viipyy teho-osastolla keskimäärin neljä päivää, tosin haarukka on melko leveä.
- Osalla potilaista alkaa mennä huonosti jo kahden ensimmäisen päivän aikana, ja ne, jotka alkavat toipua, saattavat viipyä teho-osastolla pitempäänkin.


Oksasen esimiehet professori  Ville Pettilä ja dosentti Tero Varpula ehdottivat, että ryhdyttäisiin keräämään väitöskokonaisuutta. Oksanen ei kuitenkaan heti lämmennyt ajatukselle. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua  seuraavakin tutkimus valmistui. Siinä selvitettiin, onko sydänpysähdyksestä elvytetyn tiukalla verensokeritavoitteella hiukan lievempään sokeritavoitteeseen verrattuna selviytymisen kannalta eroa.
2000-luvun alussa julkaistujen tutkimusten perusteella tiukkaa sokeritavoitetta pidettiin tuolloin tärkeänä kaikilla tehohoitopotilailla.
- Meilläkin kaikille potilaille tavoiteltiin tiukkaa sokeriarvoa. Myöhemmin muissakin tutkimuksissa, kuten myös tässä meidän, todettiin, että ei se niin tärkeä ole.
Tutkimuksen valmistuttua HYKS teho-osastoilla luovuttiin tiukasta verensokeritavoitteesta.


Viilennyshoidettujen elvytyspotilaiden sydänlihaslaman tutkiminen nousi taas omasta työstä.
- Ihmettelimme miksi joillakin elvytetyillä sydän pumppaa niin huonosti ja kuinka paljon tätä oikeasti ilmenee.
Sydänpysähdyksen jälkeen ilmenevä sydänlihaslama tunnettiin, mutta viilennyshoidon yhteydessä sitä ei oltu aiemmin tutkittu.
- Kun asiaa ei oltu aiemmin tutkittu, ajateltiin jopa että viilennyshoito voisi estää sydänlihaslaman ilmenemistä, siinä missä aivovauriotakin. Mutta meidän tutkimuksemme perusteella näin ei näyttäisi olevan, sillä sydänlihaslaman esiintyvyys oli viilennyshoitoa saaneilla potilaillamme melko suurta.

 
Oksanen pohtii, että kyseessä on monimutkainen yhtälö.
- Kun sydän pumppaa muutenkin heikommin ja syke vielä harvenee ja supistusvire heikkenee, se voi vähentää minuuttivirtausta paljonkin.
Se liittyy laajempaan kokonaisuuteen; elvytyksen jälkeiseen oireyhtymään.
- Samalla tavalla kuin aivot kärsivät iskemiasta ja sen jälkeisestä reperfuusiosta, on elvytystilanne koko elimistön iskemia. Siinä tulee systeeminen tulehdusreaktio, joka aiheuttaa elimistöön kaikenlaista. Laajasti se vaikuttaa ainakin sydänlihakseen ja aivoihin. Toki myös perussairaudet vaikuttavat ja se syy, miksi sydän on pysähtynyt.


Oksanen kirjoitti väitöskirjansa suomeksi, mikä on aiheuttanut hieman hämmennystä. Yleinen tapa on kirjoittaa englanniksi.
- Ajatukseni oli se, että kun tutkimusartikkelit on jo julkaistu englanniksi, voin vastaavasti kirjoittaa yhteenvedon suomenkielisiä lukijoita palvelevaan muotoon.
Tutkimusartikkelit ovat väitöskirjan kansissa alkuperäisessä englanninkielisessä muodossaan.☐

Väitöstilaisuus pidettiin Jorvin sairaalan luentosalissa 27.11.2015. Kustoksena oli professori Ville Pettilä (HYKS) ja vastaväittäjänä neurologian professori Risto O. Roine (TYKS).


tuomasnetti1
Väitös:

Sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan tehohoito


Osatyö I: Therapeutic hypothermia after cardiac arrest: implementation and outcome in Finnish intensive care units; T. Oksanen, V. Pettilä, M. Hynynen, T. Varpula


Osatyö II: Mortality in out-of-hospital cardiac arrest patients has decreased in the era of therapeutic hypothermia; M. Reinikainen, T. Oksanen, P. Leppänen, T. Torppa, M. Niskanen, J. Kurola


Osatyö III: Strict versus moderate glucose control after resuscitation from ventricular fiibrillation, T. Oksanen, M. Skrifvars, T. Varpula, A. Kuitinen, V. Pettilä, J. Nurmi, M. Castrén


Osatyö IV: Postresuscitation hemodynamics during therapeutic hypothermia after out-of-hospital cardiac arrest with ventricular fibrillation: A retrospective study


Osatyö V: Predictive power of serum NSE and OCHA score regarding 6-month neurologic outcome after out-of-hospital ventricular fibrillation and therapeutic hypothermia; T. Oksanen, M. Tiainen, M. Skrifvars, T. Varpula, A. Kuitunen, M. Castrén, V. Pettilä



Väitöskirjan on kustantanut Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy. Kirjoja on vielä jäljellä, sen voi tilata: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., hinta 20€ + toimituskulut. Väitöskirjaosuus on suomenkielinen, osatyöt englanninkielisiä.

Teksti Marko Partanen
Kuva HUS/Pietari Hatanpää
Juttu on julkaistu Systole 1/2016 -lehdessä.

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2016. All Rights Reserved.