• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Miten jaksat työssäsi?

Systole kysyi työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.
Ensihoitajat vastasivat.



Sanna Kauppinen teki kyselyn ensihoitajien työhyvinvoinnista.
Tässä kahden henkilön vastaukset.



Kysymykset
1) Mitkä asiat koet kuormittaviksi työssäsi?

2) Mitkä ovat sinun keinosi jaksaa työssä?
3) Millaisilla asioilla työnantaja voisi huolehtia työntekijöidensä jaksamisesta?
4) Minkälaisia kokemuksia sinulla on defusingista?


Vastaus 1

1. Jos ei ehdi palautua keikkojen välillä ja mennään nälässä pitkälle iltapäivään. Myös keikkojen läpikäyminen työparin kanssa jää tekemättä.
Joissakin työporukoissa ei aina löydy ”sielunkumppaneita”, eikä asemapalvelussa voi olla täysin oma itsensä. Aseman viihtyvyys vaikuttaa myös.
Epätietoisuus, esimerkiksi jos keikalla ei ollakaan varmoja, mistä on kyse, miten edetä, on tämä merkittävä tekijä - onneksi kuitenkin harvinainen, sillä useimmiten onneksi tiedetään aika hyvin mikä on vaivana ja miten sitä hoidetaan.
Jos et voi luottaa välineisiin, jos vaikkapa navigaattori, vaikka se onkin vain tukiväline, kyykkää matkalla täysin vieraaseen paikkaan ja hoitaja on kiinni radioliikenteessä, se nostaa kyllä kuskin stressitasoja.
Harjoittelun puute. Talon tarjoama järjestelmällinen koulutus ei takaa, että jokaista aihetta käydään läpi säännöllisesti. Kyllähän niitä tulee itsekin kertailtua, mutta töissähän saattaa tulla vastaan mitä tahansa ja nopeasti muuttuvia tilanteita, joita ei välttämättä ole harjoiteltu ikuisuuksiin. Kuuluu siis melkein kohtaan ”epätietoisuus”. Muutokset. Jo vara-autoon vaihtaminen ärsyttää ja sitä kautta nostaa stressitasoja. Tiettyyn tasoon saakka vaihtelu toki myös virkistää.

2. Vapaa-ajan ja työn tasapaino! En hoida työasioita vapaalla, esimerkiksi lue työsähköpostia. Mielekkäät harrastukset ja se, että antaa itselleen lepoaikaa. Ei voi valittaa väsymystä, jos tekee lepoaikanakin töitä! Työporukka. Hyvä jengi ja vähän pelailua ja ruuanlaittoa yhdessä, se edistää jaksamista. Keikoista keskustelu kaverin kanssa, varsinkin jos jotain meni pieleen/olisi voinut mennä paremmin. Oma osaaminen. Kun on käynyt koulun kunnialla ja kertailee asioita koulutuksissa ja itsenäisesti, tietää yleensä mitä tekee. Vastakohta ”epätietoisuudelle”. 

3. Edellämainituista helpoin vaikutuskohde on työpaikan tilat. Siistit avarat asemat ja hyvät liikuntamahdollisuudet. Tiedottaminen muutoksista yms. asioista. Koulutusjärjestelmä ei vaan tunnu hyvältä, varmaan joku suunnitelma on taustalla, mutta eihän varsinkaan sakuväki ehdi koulutuksiin yleensä osallistua, enkä tiedä käydäänkö aiheita kovinkaan järjestelmällisesti läpi. Työpaja-tyyppinen koulutustila asemalle, jossa saa rauhassa treenata esim kädentaitoja.

4. En ole käynyt, mutta tiedän, että vuorossa on jonkun keikan jälkeen pidetty.

 

Vastaus 2

1. Yövalvomiset kuormittavat eniten, se vaikuttaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jos palautuminen työvuorojen välillä ei ole onnistunut, tuntuu työnteko pakkopullalta. Rauhallinen työvuorohan ei satu koskaan kohdalle silloin, kun sitä toivoisi. Onneksi voin vaikuttaa palautumiseen itse.

2. Työssä jaksaminen lähtee mielestäni samoista asioista, kuin kaikki muukin hyvinvointi. Lievästi kärjistäen voisin sanoa, että hoitajalla pitää itsellään olla asiat hyvin, jotta hänen hoitamansa potilas voi hyvin. Väsynyt, nälkäinen ja kuivunut hoitaja on todennäköisesti vähintäänkin käytökseltään huonompi, kuin se, jolla nämä asiat ovat kunnossa.
Itselläni on merkitystään nostanut erityisesti riittävän unen saanti. Pääsääntöisesti työskentelen kiireisissä yksiköissä, joissa tehtävät painottuvat ilta- ja yöaikaan, koska silloin vähennetään yksiköitä valmiudesta.
Olen ruvennut nukkumaan työvuoron jälkeisinä päivinä, olipa yö mennyt kuinka tahansa. Olen myös vähentänyt kahvinjuontia siten, etten juo kuin aamu- ja päiväkahvin. Se on vaikuttanut positiivisesti erityisesti työaikana, jolloin vähäinenkin lepo auttaa työvuorossa jaksamisessa ja siitä palautumisessa.
Henkisellä puolella auttaa, kun vapaa-aikana keskittyy vain vapaa-ajan asioihin ja saa ajatukset pois työstä. Vaikka olen mukana VPK-toiminnassa ja teen alaani liittyviä koulutustöitä, niin niitä voi tehdä kulloisenkin tuntemuksen mukaan eivätkä ne koidu rasitteeksi.
Työsähköpostia en yleensä lue vapaalla. Ensihoitoa koskevan uutisoinnin lukijapalstat jätän omaan arvoonsa, koska siellä yleensä korostuvat vain negatiiviset ja yleensä mihinkään faktaan perustumattomat asiat. Käyrä tuppaa nousemaan punaiselle, vaikka miten koittaisi ottaa huumorilla. Liikunnan harrastamisella niin vapaa- kuin työajallakin on hyvä vaikutus omaan hyvinvointiin myös töissä. Suorituskyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi se puhdistaa mieltä ja tuo hyvää oloa. Joukkuelajit tuovat tähän vielä oman sosiaalisen vivahteen.

3. Työpaikan ilmapiirillä on suuri vaikutus työntekijöiden jaksamiseen. Tarvittavat työt pitää hoitaa kunnolla, mutta ylimääräinen jäpittäminen on unohdettava. Kenelläkään ei tule olla sellainen olo, että joku huohottaa niskaan. Työntekijöiden pitää myös tulla kuulluiksi ja heillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Muuten päästään tilanteeseen, jossa hoidetaan vain ja ainoastaan oma homma. Omaa työtä ja osaamista ei ehkä yritetäkään kehittää. 
On myös hyväksyttävä se, että osa porukasta hoitaa perustyönsä kunnialla, mutta he eivät ole esimerkiksi kiinnostuneita haalimaan itselleen vastuualueita tai kaipaa muutenkaan lisähaasteita työhönsä.
Lähestulkoon kaikki muutokset ovat jostain näkökulmasta huonoja ja aiheuttavat jonkinasteista vastustusta. Muutokset tulisikin työnantajan puolelta alustaa hyvissä ajoin, jotta perusteet näille muutoksille eivät jää henkilöstölle hämärän peittoon. Kun muutokset ovat hyvin perusteltuja, on vastustus vähäisempää, eikä motivaatio ja sitä kautta työhyvinvointi notkahda. 
Asiasta kuin asiasta saadaan negatiivinen, jos se esitetään taitamattomasti. Tässä lähiesimiehillä on tärkeä rooli. Lähiesimiehen kannattaa tuoda esiin positiivisia puolia asiasta, koska muutoksille ei yleensä mahda mitään ja ylimääräinen purnaaminen vain huonontaa ilmapiiriä.

4. Työpaikallani on defusingkoulutettuja henkilöitä ja heitä voidaan hälyttää pitämään istuntoja ensisijaisesti vapaalta. Nykyisellä työnantajallani tämä on siis mahdollistettu hyvin ja käsittääkseni kynnystä niiden pitämiseen pyritään pitämään matalana, jotta ne muodostuisivat rutiineiksi, eikä henkilöstökään niitä vierastaisi.
Itse en ole ”virallisessa” defusing istunnossa ollut eli istunnossa, jonka olisi vetänyt siihen koulutettu henkilö. Mieleen on jäänyt tapaus harjoittelusta opiskelija-ajoilta, kun hieman ennen työvuoron loppua sattunutta pahempaa kolaria käytiin työvuoron kesken läpi työajan jo loputtua. Esimiehen päätöstä ei katsottu hyvällä, sillä ylitöitä ei mokoman takia korvattu.


Lisää vastauksia seuraavassa Systolessa.

 

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2016. All Rights Reserved.