• Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
  • Kuvaaja: Juha Jormakka
Previous Next

Vuoden ensihoitajan uudenvuodenpuhe 2019

Vuoden ensihoitaja 2018 Kari Törrönen kirjoittaa historiallisen suuresta sote-muutoksesta, jossa ovat mukana ensihoitajatkin.
Ensihoitajan työ on entistä vaativampaa. Pelkkien protokollien osaaminen ei riitä vaan monialainen työote sekä ihmissuhdetaidot ovat välttämättömiä tämän päivän ensihoitajalle.

 

 

Ensihoidossa kohtaamme ihmiset silloin, kun heidän hätänsä on suurimmillaan. Yksittäinen tapahtuma on kuitenkin aina osa isoa kokonaisuutta – ihmisen elämää. Ensihoitaja on monesti se henkilö joka toteaa, ettei yksittäinen toimenpide enää auta asiakasta. Asiakas on usein ikäihminen, jonka turvaverkosto on hauras tai sitä ei ole lainkaan. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat vyyhti joka vaatii paljon selvittelyä. Akuutti hoitotilanne ei anna juurikaan mahdollisuutta hoitaa tilannetta kokonaisuutena. 

Ensihoitaja joutuu silti työssään koko ajan kuulostelemaan asiakkaan kokonaistilannetta. Hän joutuu myös tekemään jatkosuunnitelmaa asiakkaalle ja kenties hänen perheelleen.                                                                                                Hyvä verkoston ja palveluiden tunteminen omalla alueella 24/7 on oikeastaan välttämätöntä tämän päivän ensihoitajan arjessa.

Mosiammatillinen yhteistyö vaatii opettelua. Onneksi nykyisin jo koulutuksessa otetaan tämä näkökulma huomioon sekä teoriassa että käytännön kehittämistehtävissä. Myös eri projektien rahoitusmahdollisuudet voidaan kohdentaa kehittämään ensihoitajan ammatillista osaamista. Kokonaisvaltainen näkökulma asiakkaan tilanteeseen voi olla alussa vaikea hahmottaa mutta itseään kehittämällä se löytyy.

Entistä huonokuntoisemmat vanhukset asuvat kotona ja siihen tähtää tämän hetken yhteiskunnan poliittinen ohjaus. Laitoshoitoa on vähennetty myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osalta vaikka avohoidon tukipalveluita ei ole riittävästi. Kotona asumisen ratkaisut ovat myös osa isoa kokonaisuutta. Miten ihminen pärjää turvallisesti kotona, mitä palveluita hän tarvitsee, saa ja miten hän osaa niitä käyttää.

On myös asioita, jotka ovat hyvin. Moniammatillisuus ja tietotekniikan hyödyntäminen helpottavat työn tekemistä. Ensihoitopalvelu kehittyy palvelurakenteen mukana: yhden henkilön yksikkö, saattohoidon tukeminen sekä kotihoidon / perhekotien kanssa tehtävä yhteistyö ovat hyviä esimerkkejä tästä. Yhteiskunta ei selviä hoidon riittävyydestä ja kustannuksista ilman yhteen hiileen puhaltamista isoissa tai pienissä ratkaisuissa.

Joulukuussa 2018 sote- ja maakuntauudistus on vielä keskeneräinen ja ”vaiheessa”. Näin on varmaan myös monen ihmisen arki, niin asiakkaan kuin ensihoitajan. Toisaalta ehkä on hyvä juuri näin. Uudistuksia ja itsensä kehittämistä pitää tavoitella. Ensihoitajat opiskelevat paljon työnsä ohessa. Välttämättömän pakon sijaan sen voi kokea myös omaa jaksamista lisääväksi tekijäksi. Jokaisen ensihoitajan on hyvä miettiä kuitenkin elämää kokonaisuutena. Mikä vahvistaa, auttaa jaksamaan ja rentoutumaan. Työn vaativuus edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Auttajasta ei ole tarkoitus tulla autettavaa.

Mitä haluan jättää ensihoitoon saatesanoiksi tämän vuoden jälkeen? Ensihoito on kehittynyt, laajentunut ja monipuolistunut. Ensihoito elää ajassa ja ihmisten arjessa. Uusia taitoja ja työvälineitä pitää oppia ja hallita koko ajan. Tärkeintä on kuitenkin ihmisen kohtaaminen. Yksikin kohtaaminen voi antaa asiakkaalle sen tarvittavan toivonkipinän mikä auttaa eteenpäin elämässä pimeyden keskellä. Koko maailmaa ei voi pelastaa, ei ainakaan yhdellä tempulla. Kuitenkin työmme on arvokasta, sillä on merkitystä ja se pelastaa ihmishenkiä.

Kari Törrönen
Vuoden ensihoitaja 2018

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.