• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Vieraalla reviirillä auttamassa

 

Apua tarvitsevan luokse ehtii ensimmäisenä tyypillisimmin ensihoito, pelastustoimi, poliisi tai Rajavartiolaitos. Ensimmäinen auttaja ei välttämättä ole hädän luonteeseen nähden tarkoituksenmukaisin.



Tehtävän luonteeseen parhaiten sopiva yksikkö saattaa joskus lähteä pitkänkin taipaleen takaa. Siksi on tärkeää, että kaikilla auttajilla on kykyä aloittaa toiminta, vaikka se vaatisikin astumista toisen auttajan tehtäväkentälle. Tällaista toimintaa varten on kautta historian luotu erilaisia valmiuksia: poliiseilla on matkassaan deffoja ja rajavartijoita hälytetään ensihoitotehtäville.

Vieraalle maaperälle astuminen aiheuttaa reaktioita. Kaikki eivät ota toisen organisaation lisätöitä vastaan avosylein, vaikka kollega saattaa olla innoissaankin. Joskus omaa reviiriä saatetaan puolustaa, jolloin ajatellaan, että omalle organisaatiolle kuuluvia tehtäviä ei tulisi kenenkään muun tehdä.

Viime vuosina on puhuttu paljon monitoimiyksiköistä tai hybridiyksiköistä, joissa ensihoitaja ja palomies operoivat yksiköllä, joka voidaan hälyttää kaikkiin pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviin. Samassa yhteydessä on kaivettu esiin lakikirja, sillä ongelmaksi on nostettu se, että päätoimista pelastustointa eivät saa harjoittaa muut kuin pelastusalan ammattitutkinnon omaavat henkilöt. Toimintaa pykäläviidakko ei toistaiseksi ole estänyt. Sanotaankin, että monitoimiyksiköissä lain henki täyttyy, vaikka lain yksittäinen kirjain toimintaa vastaan pullikoisikin.

Toisinaan uusissa toiminnoissa pelätään potilasturvallisuuden tai työturvallisuuden puolesta. Asioita ei tietenkään pidä suin päin tehdä, vaan huolellisella suunnittelulla tulee pyrkiä välttämään karikot. Järkevällä, ”rajat ylittävällä”, toiminnalla voidaan monesti helpottaa avuntarvitsijan tilannetta nopeammin kuin odottamalla paikalle taho, jolle tehtävä tarkasti ottaen kuuluu. On tilanteita, jolloin tarkoituksenmukaisin apu ei pääse autettavan luokse ollenkaan.

Nopealla tilanteeseen puuttumisella voidaan pelastaa jonkun henki tai koti. Avuntarvitsijaa tuskin tällöin haittaa, ketä avun antaa. Silloin sen ei pitäisi haitata ketään muutakaan. Sitä paitsi monesti paljonkin auttavat toimenpiteet ovat kansalaistaitoja kuten elvyttäminen, automaattisen defibrillaattorin käyttö ja alkusammutus. Siksi yhteiskunnan organisaatioissa työskentelevien olisi hyvä hallita ne muutenkin.

Vieraalle maaperälle astuneelle auttajalle, joka on käynnistänyt toiminnan, ei ainakaan kannata olla käärmeissään, sillä hän on tullut hätiin ja tekee vain omaa työtään. Toiminnot, joita teemme, ovat suunniteltu avuntarvitsijaa, eivätkä työntekijöitä varten.

 

Juttu on julkaistu Systolen ja Palokuntalainen-lehden yhteisnumeron pääkirjoituksena.

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.