• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Muslimi maahanmuuttajana

 ”Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen.”
Tällä lauseella muslimi aloittaa päivänsä. Nämä sanat hän lausuu aina ennen, kuin hän aikoo sanoa jotakin tai aikoo tehdä jotakin.


Suomessa asuu nykyään yli 40 000 – 50 000 muslimia ja määrä on nousussa. Suuri osaa heistä on Suomen kansalaisia. Suomalaiset saavat tietoa Islamista ja muslimeista lähinnä median kautta. Tapahtumat, joita median kautta välitetään, ovat usein sensaatiohakuisia. Esim. sodat, terrorismi ja naisten asema islamilaisissa maissa aiheuttavat sen vuoksi väärinkäsityksiä ja harhaanjohtavia stereotyyppisiä tulkintoja. Kuitenkin 99 % muslimeista pitää terrorismia islamin sääntöjen vastaisena pahuutena. Sodan lietsonta ja viattomien surmaaminen on ehdottomasti kielletty myös islamissa.

Muslimit rikastuttavat suomalaista kulttuuria, mutta tuovat mukanaan myös haasteita. Haasteet voitetaan parhaalla mahdollisella tavalla vuorovaikutuksen avulla. Hyvä vuorovaikutus vaatii kuitenkin tietoa toisesta kulttuurista.

Tuntemus potilaiden lähtökohdasta ja kulttuurista helpottavat vuorovaikutusta ja parantavat sitä. Esimerkiksi iranilaiset ovat persialaisia, eivät arabeja, kuten mediassa joskus virheellisesti väitetään. Libanonin arabeista yli 50% on kristittyjä, eivätkä muslimeja. Kuten muidenkin uskontoryhmien edustajille myös muslimille jokapäiväinen leipä, lasten koulutus sekä työpaikan säilyttäminen ovat arkisia ongelmia. Kuten kaikki muutkin, myös he toivovat, että heidän uskontoaan, kulttuuriaan ja persoonansa kunnioitettaisiin ja arvostettaisiin.

Muslimien tuomat haasteet Suomessa

Ensimmäiset muslimit, tataarit, saapuivat Suomeen sata vuotta sitten entisestä Neuvostoliitosta. Vuosien mittaan Suomen Islamilainen yhdyskunta on laajentunut pakolaisten ja siirtolaisten mukana ja sen kirjo käsittää nykyään ihmisiä Afrikasta Aasian afganistanilaisiin ja Euroopan albaaneihin. Vaikka muslimien pyhä kirja Koraani ja Islamin opin päälinjat ovat samoja kaikille, ihmisten käyttäytyminen voi vaihdella maanosien ja maiden kulttuurillisten ja tapojen vaikutteiden mukaan. Kuten muissakin uskontoryhmissä, myös Islamissa löytyy konservatismia, taantumusta ja erityisesti fundamentalismia. Muslimien ja muiden ulkomaalaisten määrän lisääntyminen Suomessa on tuonut mukanaan myös haasteita. Muslimit. Kehitys ja kulttuurilliset erot voivat olla valtavan suuria jopa muslimien keskuudessa. Sen lisäksi paikalliset uskomukset, joiden usein ajatellaan olevan uskonnollisia, ovatkin taikauskoa ja enemmän tai vähemmän perinteitä. Euroopassa syntynyt ja kasvanut Muslimi suhtautuu ymmärretyistä syistä eri tavalla muihin eurooppalaisiin ja valtaväestön elintapoihin kuin muslimi, joka on juuri saapunut vaikka Afganistanin vuoristosta tai Afrikan Saharasta tai Afrikan savannilta. Sopeutuminen ja muiden ymmärtäminen ja hyväksyntä vaativat enemmän tai vähemmän aikaa, ottaen huomioon maahanmuuttajan synnyinpaikka, koulutustaso ja kasvatus, sekä halu sopeutua ja integroitua valtaväestöön. Valtaväestö voi taas käyttäytymisellään vaikeuttaa ja hidastaa, joskus jopa estää muualta saapuneen sopeutumisen.

Muslimi uskovaisena ja Islam uskontona

Muslimit pitävät kiinni Islamin määräyksistä ja perinteistä. Muslimien toiveiden kunnioittaminen ja niiden täyttäminen mahdollisuuksien mukaan ja lain puitteessa on suositeltavaa. Muslimit pystyvät sopeutumaan Suomessa asumiseen paremmin mikäli heille sallitaan uskontonsa harrastaminen. Tapaamiset moskeijassa ovat muslimeille myös sosiaalisia tapahtumia. Muslimit jakavat asiat koraanin määräyksien mukaan sallittuihin (halal) ja kiellettyihin (haram) asioihin.

Muslimin elämässä kaikki on uskontoa, eikä mikään voi tapahtua uskonnon ulkopuolella. Hänelle ei voi tulla mieleen, että jotakin on tapahtunut tai voinut tapahtua ilman Jumalan läsnäoloa ja tahtoa.

Islam on monoteistinen eli yksijumalainen uskonto. Kronologisesti Islam on kolmas monoteistinen Abrahamin uskontojen perheestä ja sillä on paljon yhtäläisyyksiä juutalaisuuden ja kristinuskon kanssa. Islamia pidetään jatkona edellisille monoteistisille uskonnoille. Muslimeja arvellaan olevan nykyään maailmassa 1,5-1,8 miljardia ja se on nopein kasvava uskonto. Muslimit jaetaan kahteen suureen ryhmään sunnimuslimit n. 80-85% ja shiiamuslimit (lähinnä Iran, Irak, Qatar) 15-20%.

Allah

Allah on arabiankielinen nimi Jumalalle. Allahin määritelmä on erittäin tarkasti annettu Koraanissa. Hän on ensimmäinen ilman alkua ja viimeinen ilman loppua. Jumala on ainoa laatuaan ja täydellinen. Allahilla ei ole muotoa eikä substanssia. Allah ei ole etäinen eikä abstrakti, Hän on kaikkialla elollisissa ja elottomissa. Hän on ainutlaatuinen, kaiken olevaisen ainoa luoja ja ylläpitäjä. Allah mainitaan Koraanissa yhdeksälläkymmenellä yhdeksällä häntä ylistävällä nimellä. Hän on muun muassa hyväntekijä, lempeä ja armelias ja hänen rakkautensa ihmistä kohtaan on seitsemänkymmentä kertaa suurempi, kuin äidin rakkaus lastaan kohtaa.

Profeetta Muhammed (SAAS) ja muut profeetat

Muhammed (SAAS), SAAS tarkoittaa rauha Muhammedille ja Jumalan siunausta. Sanoja, joita lausutaan aina profeetta Muhammedin nimi mainittaessa. Muhammed oli viimeinen Jumalan lähettämä profeetta ja häntä pidetään profeettojen sinettinä. Hän syntyi Mekkassa, nykyisessä Saudi-Arabiassa, 570 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen ja kuoli 64-vuotiaana. Jumala puhutteli Muhammedia enkeli Gabrielin välityksellä, kun hän tuli neljänkymmenen vuoden ikään. Lukutaidottomalle Muhammedille annetut ilmestykset koottiin Koraaniksi.

Islamilaisen perimätiedon mukaan Jumala on lähettänyt noin sata profeettaa aikojen saatossa tuomaan ihmisille johdatusta. Ensimmäinen profeetta oli Aatami ja viimeinen, profeettojen sinetti, oli Muhammed. Näiden kahden profeetan välissä tärkeimmät profeetat olivat kronologisessa järjestyksessä Nooa, Aabraham, Mooses ja Jeesus, Marian poika. Islamissa korostetaan, että kaikki profeetat olivat ihmisiä. Jumala puhutteli profeettoja enkelien avulla. Kaikki profeetat ovat muslimeille samanarvoisia.

Koraani ja muut muslimeille pyhät kirjat

Koraani annettiin viimeisenä ilmestyksenä viimeiselle Muhammedille (SAAS). Se on kaikista kirjoista pyhin. Koraanista muslimi saa käyttäytymis- ja elämänohjeita. Toora, Psalmit ja Uusi Testamentti ovat muslimeille pyhiä kirjoja.

Pukeutuminen

Islamilainen kulttuuri suhtautuu ihon paljastamiseen pidättyväisemmin ja tietyissä olosuhteissa kielteisemmin, kuin länsimaissa. Tämä korostuu silloin kun kysymyksessä on naispotilas. Mieslääkärin tutkiessa naispotilasta sukulaismiehen, olkoon aviopuoliso, poika, veli, setä tai eno, on usein oltava läsnä tutkimushuoneessa. Suhtautuminen tähän on enemmän kulttuurillinen kuin uskonnollinen. Nainen ja mies saavat näyttää intiimejä paikkojaan tutkimuksen, hoidon ja opetuksen vuoksi. Niihin saa myös koskea ylämainitut seikat huomioon ottaen.

Muslimin kuuluu pukeutua säädyllisesti puhtaisiin vaatteisiin. Naisella vaate peittää koko vartalon, kädet ja kasvot saavat näkyä. Vaate ei saa tuoda esille tai korostaa naisen vartaloa. Koraani ei määrä hunnun käyttöä. Muslimimiehellä ruumiinosaa navasta polviin ei saa näyttää edes miespuolisille, paitsi tutkimuksen ja hoidon yhteydessä. Nainen ja mies saavat näyttäytyä alasti vain puolisoina. Mies ei saa käydä saunassa naisten kanssa, lukuun ottamatta omaa puolisoa, eikä riisuutua alasti muiden miesten nähden. Tämä voi tuottaa vaikeuksia käydä suomalaisissa uimahalleissa ja kylpylöissä.

Ravinto ja juomat

Muslimilta on kielletty sianliha, veri, raadot, alkoholi ja kaikki ruuat, joiden päälle ei ole lausuttu Jumalan nimeä. Jalostetut ruuat eivät saa sisältää sian osia, verta tai alkoholia. Lihan tulisi olla ”halal” eli eläimen pitäisi olla sääntöjen mukaisesti teurastettu ja veri juoksutettu pois. Juutalaisen tai kristityn teurastamaa lihaa saa syödä. Riiputettua lihaa verrataan Islamissa mädäntyneeseen lihaan, eikä se ole ruuaksi sallittua, toisin kuin suolattu ja auringossa kuivattu liha sekä riista. Kuitenkin hengen hädässä kielletty yllä mainittu ravinto sallitaan.

Sika pidetään epäpuhtaana Islamissa. Jos ”epäpuhtaasta” kemiallisen menetelmän kautta saadaan puhdasta, sitä saa käyttää. Kemiallisesti käsiteltyjä sian luita, ihoa ja jäänteitä esim. liivatetta saa siis käyttää ruuassa. Samaten siasta tai kuolleesta eläimestä tehty saippuaa saa käyttää, koska se on muutettu epäpuhtaasta puhtaaksi aineeksi. Jos salva on valmistettu sian rasvasta, sitä ei saa käyttää, ellei sitä ole muutettu muuksi aineeksi.

Alkoholi (väkevät, viini, olut ja muut alkoholia sisältävät juomat) on kiellettyä ja sen käytölle ei Islamin lain mukaan ole lääketieteellisiä perusteluja ellei sitä käytetä ulkoisesti esimerkiksi puhdistukseen. Juomat, karkit ja ruoka, jotka sisältävät alkoholia ovat kiellettyjä.

Paastoaminen

Paasto on osa muslimin elämää. Muslimi uskoo, että paastoaminen vaikuttaa positiivisesti sekä fyysisesti että henkisesti. Muslimi uskoo, että paasto voimistaa psykologisia ja sosiaalisia arvoja ja edesauttaa persoonallisuuden rakentamista sekä vastuullisen käyttäytymisen toista ihmistä kohtaan. Muslimi paastoaa yhden kuukauden vuodessa auringon noususta auringon laskuun. Paaston aikana ei saa syödä, juoda eikä harrastaa seksiä. Tupakointi on myös kielletty. Työssä pitää käydä normaalisti. Sairaat eivät saa paastota ja alaikäiset lapset saavat paastota vain, jos he sitä haluavat ja niin kauan kuin he siihen pystyisivät. Lääkäri saa päättää paaston haitallisuudesta sairaan kohdalla. Paaston aikana verikokeita saa ottaa. Paastoavaa potilasta saa lääkitä suoneen, lihasten tai ihon kautta, muttei suun kautta. Peräruisketta ei saa antaa. Nenätippoja voi antaa, mutta aine ei saa valua nieluun asti. Epilepsiaa sairastava saa ottaa lääkityksensä aamuin illoin ja paastota normaalisti. Jos potilas sairastaa esim. diabetesta, saa dialyysihoitoa tai hänellä on muu terveyttä tai henkeä uhkaava tila, hän ei saa paastota. Jos paastoaminen voi pahentaa tautia tai vaarantaa parantumista hän ei saa paastota. Jos epäillään että paastoaminen voi aiheuttaa tajuttomuutta tai jos lääkkeiden säännöllinen otto on välttämätöntä, lääkäri saa kieltä potilaan paastoamisen.

Paastoamista ei pidetä esteenä veren luovutukselle, koska elimistö pystyy kompensoimaan nopeasti luovutetun veren. Jos se voisi pelastaa ihmishengen, eikä muualta ole verta saatavissa, veren luovuttamista pidetään jopa pakollisena velvollisuutena.

Poikien ympärileikkaus

Muslimeille ja juutalaisille tärkeä poikien ympärileikkaus tuottaa edelleen vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Ympärileikkaukseen kietoutuu kulttuurilliset, sosiaaliset, uskonnolliset, taloudelliset ja poliittiset mielipiteet. Poikien ympärileikkausta tehdään paljon  USA:ssa terveydellisistä syistä ja myös Euroopassa jonkin verran.

Tyttöjen ulkogenitaalien leikkaukset

Tyttöjen ulkogenitaalien silpominen herättää ymmärrettävistä syistä kauhua ja inhoa sekä muslimeissa että muissa uskontoryhmissä. Tämä tuhansia vuosia vanha, ei-uskonnollinen itäafrikkalainen rituaali, on kriminalisoitu Suomessa ja myös niissä Itä-Afrikan maissa, joissa silpomisia tehdään eniten. Itä-Afrikassa tyttöjen silpomista harrastavat niin Etiopian juutalaiset kuin alueen muslimit ja kristityt uskonnosta riippumatta. Leikkauksessa on poistettu pelkästään klitoris tai sitten laajempi leikkaus johon kuuluu myös ulkogenitaalien poisto. Toimenpide ei kuulu Islamiin eikä kristinuskoon eikä mainintaa siitä löydy Koraanista eikä Raamatusta.

Toimenpide aiheuttaa valtavan kivun lisäksi verivuotoja, arpeutumia, infektioita, virtsan pidätyskyvyn heikkenemistä, yhdyntäkipuja, seksuaalista haluttomuutta ja synnytyskipuja. Sudanissa poistetaan kaikki ulkogenitaalit ja lopputulos on vaan arvattavissa. Ympärileikatut naiset kertovat, ettei heillä ole minkäänlaista tuntemusta, reaktiota taikka mielihyvää. Moni teeskentelee nauttivansa seksistä vain miehen tyydyttämiseksi.

Koska tyttöjen silpominen on lailla kielletty, viranomaisten kuuluu seurata sen käyttämistä Suomessa asuvilla sekä Suomessa että ulkomailla. On tiedossa, että moni tyttö viedään leikattavaksi ulkomaille, yleensä Itä-Afrikkaan.

Muslimipotilaan tervehtiminen

Suomessa ja yleensä länsimaissa on tapana kätellä potilasta tulohaastattelun tai vastaanoton alussa ja lopussa. Muslimit eivät kuitenkin Islamin sääntöjen mukaisesti kättele vastakkaista sukupuolta. Sen lisäksi jos Suomessa silmiin katsomista pidetään luottamusta herättävänä käyttäytymistapana, muslimilla se on suorastaan huonoa kasvatusta. Ihmisen pitää käyttäytyä nöyrästi ja silmiin katsomista pidetään epäkunnioittavana ja provokaation merkkinä. Tuijottamista ja pitkää katsetta pidetään taas seksuaalisen mielenkiinnon viesteinä.

Vierailu muslimikoteihin

Hattua (pipoa) saa pitää sisällä. Kävelyä ulkokengillä ei suositella. Rukoushuoneeseen mennään paljain puhtain jaloin tai sukin. Koiria ei saa viedä sisään, vaikka monella muslimilla onkin nykyään koiran lemmikkieläimenä. Sikaa ei saisi missään tapauksessa viedä muslimikotiin.

Muslimi ja virkavalta (poliisit)

Poliiseilla ja muuten virkavallalla on monessa (valtaosassa) muslimimaissa huono maine (korruptio, väkivaltainen käyttäytyminen, rikkaiden suosiminen ja suojeleminen). Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta heikko-osaisia kohtaan ja jopa kidutuksista aiheuttavat kielteistä suhtautumista virkavaltaa vastaan myös Suomessa. Moni maahanmuuttaja myös ajattelee, että viranomaiset ovat suopeampia syntysuomalaisia kohtaan.

Perhesiteet

Perhesiteet ovat voimakkaat, mutta rikollinen toiminta ei saa tukea. Islam kieltää rikollisen tukemisen tai suojelemisen vaikka hän olisi omasta perheestä. Rikollisuutta ei suvaita eikä suojella, sillä perhejäsen tuo häpeää perheelle ja suvulle käyttäytymisellään.

Muslimin suhtautuminen sairauteen ja tauteihin

Muslimin tulee suhtautua sairauteen vakavasti, ehkäistä sitä ja hakea hoitoa ja parannusta mahdollisuuksien mukaan. Vieläkin moni muslimi yhdistää psyykkisen taudin pahoihin olentoihin eli ”jinneihin”. Sairaus Islamissa ei ole rangaistus vain koettelemus. Moni muslimi uskoo, että esimerkiksi kivun kestäminen on uskon lujittamista ja sielun vahvistamista. Molemmat auttavat kestämään paremmin koviakin kipuja ja samalla helpottavat lääkäriä työssään. Kärsivällisyys kuuluu muslimin hyviin tapoihin. Jos lääketiede osoittautuu voimattomaksi, sekin pitäisi hyväksyä Jumalan tahtona.

Vakaviin tauteihin ja erityisesti syöpään suhtaudutaan usein ja edelleen epäasiallisesti. Monelle epätietoiselle syöpä mm. aiheuttaa häpeää, koska sitä pidetään Jumalan rangaistuksena. Sitä salaillaan eikä kutsuta omalla nimellään. Kertominen erityisesti levinneestä syövästä ja muusta parantumattomasta taudista voi näin ollen aiheuttaa ongelmia ja kannattaa puhua sitä ensin potilaan kanssa, mutta potilaan lähin miespuolinen sukulainen (aviomies, isä, veli, setä, eno, poika tässä järjestyksessä) kannattanee huomioida. Silloin yhteystyö sujuu parhaiten. Muslimiperheessä mies päättää asioista, vaikkakin usein ”näennäisesti”.

Hoidot ja lääkärit

Taudin ehkäisy on sallittua ja suositeltua. Rokotukset hyväksytään. Poikien ympärileikkausta pidetään tauteja ehkäisevänä toimenpiteenä. Alun perin maissa, joissa on hiekkamyrskyjä ja puhtaan veden saaminen vaikeaa, esinahan ja terskan tulehdusten estämiseksi poikien ympärileikkaus on ehkä ollut aiheellista.

Lääkkeet

Islam kieltää kaikki asiat, jotka voivat huonontaa ihmisen fyysistä tai psyykkistä olotilaa: alkoholi, huumeet, ylensyönti tai turhan riskin ottaminen. Jopa liiallinen työnteko on kielletty, jos se voi vaarantaa terveyttä.

Sitä vastoin muslimin kuuluu hyväksyä kaikkia tautia parantavat ja oireita helpottavat lääkkeet sillä ehdolla, että nämä eivät sisällä alkoholia tai siasta tehtyjä osia. Jos kuitenkin lääke on hoidon kannalta tärkeä (esim. siasta tehty insuliini) eikä vastaavaa ”puhtaampaa” ole saattavissa, se hyväksytään vaikka se sisältäisi kiellettyjä aineita. Ravintolisät eivät taas saa sisältää minkäänlaisia kiellettyjä aineita, koska uskonnollisesti ”puhtaampia” vastaavia löytyy aika helposti.

Tartunta ja rokotukset

Tartunnan ehkäiseminen rokotuksella hyväksytään kaikkialla muslimimaissa, eikä ole yhtään kirjoitusta saattavissa, jossa rokotusta vastustettaisiin uskonnollisin perustein. Rokottaa saa sekä aikuisia että lapsia.

Veri ja verituotteet

Juoksevaa verta muslimi ei saa käyttää ravinnoksi missään muodossa.
Verensiirtoja saa muslimille suorittaa ja muslimi saa luovuttaa vertaa, mutta siitä ei saa ottaa maksua. Kuppaus on sallittua ja runsaasti käytössä, vaikka sen hyödystä ei ole näyttöä.

Lapsen hoito

Lasten hoitoon käytetään kaikkia hyväksyttyjä hoitomuotoja eikä Islam rajoittaa niitä millään tavalla. Vanhempien valtaa lastensa kohtaan on Islamissa selkeästi määritelty ja sillä on rajansa. Kaikki mitä voi vahingoittaa lasta fyysisesti tai henkisesti on kiellettyä. Tästä huolimatta tyttöjen ympärileikkauksia tehdään ja lasten fyysistä kuritusta käytetään laajasti.

Saattohoito ja kuoleva potilas

Saattohoidossa ja kuolevan potilaan kohdalla noudatetaan Suomen lakia ja kunnioitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Muslimipotilas toivoo yleensä hoitoa loppuun asti, mutta hyväksyy helposti lääketieteen rajoitetut mahdollisuudet.

Muslimin saattohoito tapahtuu yleensä kotona perheen ympäröimänä. Perhe voi tuntea jopa häpeää jos tiedetään, ettei hoitojen puolesta ole enää mitään tehtävissä, ja vanha isä tai äiti tekee kuolemaa sairaalassa.

Kivun hoito ja huumaavien lääkkeiden käyttö

Kipulääkkeitä käytetään tarpeen mukaan. Tietyissä arabimaissa opiaattien käyttö ei ole suositeltavaa, muttei suoraan kiellettyäkään.

Elossa pitäminen keinotekoisesti ja kuolevan irrottaminen koneista

Nykyaikaiset Islamin asiantuntijoiden ja lääkäreiden muodostamat yhteiset toimikunnat ovat päättäneet, että potilas voi ja pitää kytkeä pois elämän ylläpitosysteemeistä heti, kun pystytään lääketieteellisesti todistamaan, että hän on aivokuollut eikä hyötyisi keinotekoisista elämän ylläpitomenetelmistä. Päätös koskee myös lääkkeiden antamista ja muita hoitotoimenpiteitä, vaikka sydämen ja hengityksen toimintaa pystyttäisiin keinotekoisesti jatkamaan. Samalla todetaan, että elämää ylläpitävät koneet voivat olla tärkeitä muille potilaille.

Eutanasia eli armokuolema

Armokuolemalla tarkoitetaan sitä, että ihmiselämä lopetetaan antamalla tappavia aineita kärsimysten lopettamiseksi tai ihmisarvon säilyttämiseksi. Armokuolema on kielletty kaikkialla maailmassa lukuun ottamatta Alankomaita.

Muslimit käsittävät eutanasian “armomurhaamisena”, joka on ehdottomasti kielletty. Ihmisellä ei ole oikeutta päättää elämästään. Islam kannattaa sairaan ihmisen hoivaamista, hoitoa ja oireiden helpottamista. Keskustelu passiivisesta ja aktiivisesta eutanasiasta muslimimaissa ei ole vireillä. Tietyissä maissa, kuten Saudi-Arabiassa, opiattien käyttö on erittäin tarkasti määritelty, sillä sitä pidetään huumaavana aineena. Toki kipulääkkeenä se on juuri ja juuri hyväksytty. Opiaattien käyttäminen passiivisena eutanasian välineenä ei voi tulla sallituksi.

Sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa kuoleva muslimi tarvitsee oman, siistin ja rauhallisen huoneen ilman uskonnollisia symboleja. Koraani voi olla ainoa asia, jonka hän toivoo saavansa. Omaiset ovat yleensä läsnä. Muslimilla ei ole sakramentin käsitettä eikä näin ollen viimeistä voitelua. Kuoleman jälkeen suoritetaan ”kuolleen rukous”. Kuoleman hetkellä muslimi yrittää lausua uskontunnustusta: ”Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammed on hänen profeettansa”. Perheen jäsen auttaa, mikäli se on mahdollista. Kaikki muslimit tuntevat uskontunnustuksen arabian kielellä, mutta Islamin asiantuntijoiden mukaan ei ole väliä, millä kielellä se lausutaan. Uskontunnustuksen muistaminen kuoleman hetkellä on muslimille erittäin tärkeää, sillä haudassa se on asia, jota enkelit kysyvät häneltä.

Ruumiinavaus on sallittu, mikäli se on välttämätöntä. Omaiset pesevät ja pukevat vainajan. Muussa tapauksessa pesijän tulee olla samaa sukupuolta kuin vainaja. Vainaja kääritään valkoiseen kuolinliinaan. Hautauksen tulee tapahtua kahden vuorokauden sisällä, mieluiten kuolemaa seuraavana päivänä.

Muslimien tuomat haasteet terveydenhuollossa

- puuttuva tai puutteellinen kielitaito
- kantaväestön ja ulkomaalaisten kulttuurilliset erot ja niiden ymmärtäminen / hyväksyminen
- uskonnon harjoittamiseen liittyvien riittävien moskeijatilojen puute- yleisten, islamilaisille tarkoitettujen hautausmaiden puute
- äidinkielen koulutuksen ja Koraanin opetuksen riittämättömyys- seka-avioliitojen sopimattomuudet; lapsen uskonto, kotikieli, koulun aamuhartaus, ruokailu, hautaaminen- työttömyys, muslimityötekijän rukousaikojen ja perjantairukouksen tuomat vaatimukset- kantaväestön ja muslimien suvaitsemattomuus-välinpitämättömyys toisen kulttuuria kohtaan-yleistäminen ja median sensaation haku- sosiaalisen painostuksen avulla tapahtuva muslimien käännytystyö
- muslimin sopeutuminen uusiin, hyvinkin poikkeaviin olosuhteisiin
-kyvyttömyys tai haluttomuus erottaa heimorituaaleja uskontoon liittyvistä vaatimuksista

Islamin viisi uskonpilaria

- Usko Jumalan ykseyteen ja siihen, että Muhammad (SAAS) on Hänen profeettansa
- Viiden päivittäin pakollisen rukouksen suorittaminen

- Vuosittaisen uskonnollisen almun (zakat) maksaminen

- Paastoaminen Ramadan kuukauden aikana
- Pyhinvaellusmatkan tekeminen Mekkaan tietyin ehdoin

TEKSTI ABDEL-GHANI MAÏCHE
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori, kirurgi ja syöpätautien dosentti.

 

Kirjallisuus:

- Allahwerdi H ja Hallenberg H. Islamin porteilla. Helsinki. Kirjayhtymä toinen painos, 2002.Hallenberg Helena. Terveys ja sairaus islamin maailmassa. Suomen Lääkärilehti 18/2006 vsk 61. Sivut 2019-23.

- Haapala A, Härkönen H, Moussaoui S, Ruohonen R. Muslimipotilaan kohtaaminen. Turun Ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. TKLS02 2004.

- Hallenberg H. Islamilainen kulttuuri. Teoksessa Palva H ja Perho I (Toim.). Islamilainen kulttuuri 13-76. Helsinki: Otava 1998.

- Hämeen-Anttila J. Islamin käsikirja. Otavan Kirjapaino 2005.

- Koraani. Arabian kielestä suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila.  Kolmas paino. Dark Oy, Vantaa 2002.

- Maiche Abdel-Ghani. Muslimi potilaana. Duodecim, 2010

- Saqib M. Islamin rukousopas. Helsingin Islam Kulttuurikeskus. Helsinki, PL 1105.

- Tantawi Ali. Connaître l’Islam. Traduit de l’arabe par Dr. Ahmed Miske. Dâr Al-Manâra Edition et Diffusion. Jedda-Arabie Saoudite, 2000.

- The Council for International Organizations of Medical Sciences (CIOMS) in cooperation with WHO and the Islamic Organization for Medical Sciences CIOMS Geneva 2004.

- Zaheer S.I. Islam. Uskonto, jota et enää voi sivuuttaa. Lyhyt johdanto Islamiin. Islamilainen neuvontakeskus. PL 87, 00100 Helsinki, 1993.

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2018. All Rights Reserved.