Ambulanssityötä eduskuntaan

Systole esittelee eduskuntaan pyrkiviä ambulanssityöntekijöitä.



Jouni Tirkkonen, PerusS, Uusimaa

Jouni Tirkkonen valmistui lähihoitajaksi 2004 ja on toiminut siitä asti ambulanssityössä ensin Keravan silloisella pelastuslaitoksella ja myöhemmin Helsingin Ambulanssipalvelun palkkalistoilla. Nykyisin hän on oman työpaikkansa tehyläisten luottamusmies.

Keravan kaupunginvaltuustossa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa Tirkkonen istuu nyt ensimmäistä kauttaan.

Perussuomalaisen puolueen hän valitsi, koska sen arvomaailma on lähinnä hänen omaansa. Perussuomalaiset ajavat kaikista puolueista selkeimmin suomalaisen duunarin asiaa. Tämän Tirkkonen kokee erityisen tärkeänä itselleen, onhan hänen omakin taustansa  puhtaasti työväenluokkainen. Vanhakantainen vasemmisto on tästä periaatteesta Tirkkosen mielestä jo vieraantunut.  Hän näkee, että Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, jolla on poliittista rohkeutta kertoa suoraan, mistä seuraavalle eduskunnalle lankeaviin valtaviin säästöpäätöksiin otetaan rahat. Peruspalveluista ei tarvitse säästää, kun muita kohteita on tiedossa.

Tehyn luottamusmiehenä Tirkkonen on huolissaan ambulanssityöntekijöiden alhaisesta järjestäytymisasteesta. Ambulanssityö on jostain syystä muodostunut ainoaksi terveydenhuollon alaksi, jossa yksityisellä puolella on kunnallista huonommat palkat. Tämä epäkohta voi olla korjattavissa, jos järjestäytymisaste saadaan paremmaksi. Ensihoitoon on muodostunut läpikulkutyöpaikkoja, joista vastavalmistuneet hakevat työkokemusta siirtyäkseen sitten vaativampiin tehtäviin. Näin palkat pysyvät matalina, koska erityisesti nuoret työntekijät eivät koe ammattiyhdistystä tärkeäksi.

Tulevaisuuden ensihoitopalvelusta Tirkkonen ei sulje pois mitään toimintamallia. Myös kiireinen ensihoito voidaan kilpailuttaa, jos näin saavutetaan säästöjä. On vain pidettävä tarkkaan huoli toiminnan laadun varmistamisesta kilpailutuksen jälkeen. Säästö ei saa tulla henkilöstön palkoista tai kalustosta. Kiireellisen ja kiireettömän sairaankuljetuksen täydellistä eriyttämistä Tirkkonen ei kannata. Näiden on pystyttävä täydentämään toisiaan. Lomittain toimimalla estetään myös edellä mainittujen läpikulkutyöpaikkojen synty. Tämä on siis myös työntekijän etu.

Tirkkonen kiittelee uuden terveydenhuoltolain myötä tulevaa vastuun siirtymistä kunnilta sairaanhoitopiireille. Kuntien tähänastiset päätökset ensihoidon järjestämisestä eivät saa kovin hyvää arvosanaa. Sairaanhoitopiirin virkamiehiltä pitäisi yleisesti ottaen löytyä parempaa asiantuntemusta valmistelutyöhön.

Kelan ylläpitämä sairaankuljetuksen korvausjärjestelmä tulisi saada täysremonttiin. Aluksi korvausperusteita tulee muuttaa  pikaisesti siten, että myös kuljettamatta jättäminen tulee korvatuksi. Myöhemmin on syytä uudistaa koko ensihoidon rahoitus. Tämä on kuitenkin pitkä projekti.

Jouni Tirkkonen on eduskuntavaaliehdokkaana työntekijän asialla. Ambulanssityöntekijöiden palkka on saatava vastaamaan työn vaativuutta ja vastuuta. Lainsäädännön keinoin tähän on mahdollisuus vaikuttaa järkeistämällä yhteiskunnan toimintoja. Näin raha riittää peruspalveluihin.

Jouni Tirkkonen, linkki: http://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit2011/uudenmaanvaalipiiri/tirkkonenjouni/ 

-------

Mari Rantanen, SDP, Uusimaa

 

Mari Rantanen on toiminut ensihoitajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuodesta 2003. Tehyn luottamusmiehenä hän oli kauden 2007-2008.  Mari Rantanen valittiin viime kunnallisvaaleissa Hollolan kunnanvaltuustoon mutta tästä toimesta hän joutui luopumaan paikkakunnalta muuton vuoksi. Parhaillaan hän on virkavapaalla pelastuslaitokselta ja valmistuu lähiaikoina poliisiksi.

Sosialidemokraattisen puolueen Mari Rantanen valitsi, koska puolueen ohjelmaan on selkeästi kirjattu oikeudenmukaisuus ja heikompien auttaminen. Ensihoitaja on selkeästi duunari, vaikka ammattikorkeakoulussa nykyisin opiskeleekin, niinpä perinteinen työväenpuolue on hänen mielestään  paras vaihtoehto. SDP:llä on selkeä ohjelma työelämän kehittämisestä. Puolueesta löytyy myös paljon eri alojen asiantuntijoita.

Kunnallisen liikelaitoksen tehyläisten luottamusmiehenä Mari Rantasella riitti töitä. Kuntapuolen työntekijöiden ongelmista nousivat esiin sijaisuudet, palkkaus, esimiestoiminta sekä työn vaativuuden arviointi. Luottamusmiestoiminnassa hän harmittelee erityisesti kuvainnollista viestintuojan ampumista. Myös ensihoidon työntekijöiden järjestäytymisastetta  sekä kentän jakautuneisuutta hän ihmettelee. Mari Rantanen pitää valitettavana, etteivät nuoret enää nykyisin ymmärrä ammattiyhdistystoiminnan merkitystä.

Työuria on Mari Rantasen mukaan pidennettävä alusta mutta ei loppupäästä. Eläkeiän nosto on siis  säästökeinona tarpeeton, eläkeikää pitäisi jopa laskea. Jatkokoulutuksessa on otettava paremmin huomioon aiemmat opinnot. Ambulanssityöhön pätevöittävien koulutusten opetussuunnitelmia on muutettava enemmän ensihoitoon suuntautuviksi. On äärettömän huolestuttavaa, että ensihoitoa opiskelemaan valitaan nykyisin vain kirjatentin ja koulumenestyksen perusteella. Olisiko aiheellista palata ajassa taaksepäin ja ottaa mallia vanhoista koulutuksista?

Vanhojen työntekijöiden on ehdottomasti saatava jatkaa ensihoidossa nykytyössään, jos he vaan ovat pitäneet ammattitaitonsa ylläpidosta huolta. Ei ole mitään syytä lähettää heitä kouluun opiskelemaan jo osaamiaan asioita ja näin viemään opiskelupaikkoja nuoremmilta.

Peruspalveluihin ei kilpailutus Mari Rantasen mielestä sovi. Ne on järjestettävä yhteiskunnan omana toimintana. Kiireetön ja kiireellinen  sairaankuljetus on eriytettävä. Voitontavoittelu ei sovi ensihoitoon millään tavalla. Ensihoidon rahoitus on muutettava nykyoloihin sopivaksi, Kelan maksama matkakorvaus on rahoitusperusteena aikansa elänyt. Maksuperusteen pitäisi olla tutkimus ja hoito, ei ajokilometrit.

Ensihoidon laadusta ja valmiudesta on tulevaisuudessa säädettävä laissa. Kikkailu kuljetuksilla ja korvauksilla on saatava loppumaan. Säästöjä ensihoidossa voidaan saavuttaa  karsimalla turhia ambulanssikuljetuksia ja lisäämällä kiireettömissä kuljetuksissa paaritaksien käyttöä.


Kansanedustajaehdokkaana Mari Rantanen on heikompien asialla, oikeudenmukaisuuden puolesta. Näkemystä tähän antavat hänen toimintansa ensihoidossa sekä poliisityössä. Jatkosuunnitelmaa näiden kahden uran välillä  tai yhteensovittamisesta Mari Rantanen itse ei ole vielä tehnyt. Vai aukeaako ura sittenkin poliitikkona?

Tutustu Mari Rantasen verkkosivuihin http://marirantanen.fi/ 
 


Kaisa Louet, Kesk. Oulun vaalipiiri

Kaisa Louet toimii yksityisen terveydenhuollon esimiehenä perheyrityksessä Rantsilan ambulanssissa Sairaankuljetus Juha Louet Ay:ssä. Yrityksen perusti hänen isoisänsä Manne Louet vuonna 1968 Suomen Punaisen Ristin lopetettua seudulla ambulanssitoiminnan. Kaisa Louet on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja opiskelee nyt Oulussa ylemmän ammattikorkeakoulun puolella kliinistä asiantuntijuutta. Hän on toisen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Siikalatvan kunnassa, lisäksi lukuisissa eri lautakunnissa ja työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana

Keskustapuolueen jäsenyys kulkee Kaisa Louetin synnyinseuduilla melkeinpä verenperintönä. Hän tosin itse suhtautuu jonkin verran kriittisesti puolueen nykymenoon ja peräänkuuluttaa vanhaa alkiolaisuutta, jossa aidosti on yhdistettynä perinteisen vasemmiston ja oikeiston hyvät puolet.

Kaisa Louet on harvaan asutun seudun ihmisten puolestapuhuja. Kuntaliitoksia hän ei varauksetta kannata. Hallintoa voidaan keskittää, palveluita ei. Lähipalvelut ovat elinehto ja ne on turvattava esimerkiksi kaavoituksella. Kaisa Louet on saanut tämän asian tiimoilta hyvin paljon yhteydenottoja kunnanvaltuutetun ominaisuudessa. Myös pieni voi olla elinvoimaista. Tämä nähdään toimivissa kuntakeskuksissa ja vaikkapa perheyrityksissä.

Kaisa Louetin mielestä terveydenhuollon tarvitsemat säästöt saadaan aikaan panostamalla ennaltaehkäisevään työhön. Korjaamoa ei tarvita, jos katsastukset suoritetaan ajallaan, hän vertaa . Yksi erikoissairaanhoidon tehohoitoon joutunut potilas voi kaataa pikkukunnan koko talouden. Aluksi on tietenkin otettava eräänlainen vekseli, jotta terveysvastaanotot saadaan toimiviksi. Lääkäreitä ei tässä työssä ei pelkästään tarvita vaan, vanhaa kunnon terveyssisarta sen sijaan kyllä. He kyllä kykenevät erikoistumisalojensa myötä pitämään erilaisten kansansairauksien ennaltaehkäisevää vastaanottoa, jotta sairaudet eivät puhkeaisi tai pahenisi.

Ensihoidon kilpailutus on Kaisa Louetin mielestä monipiippuinen asia. Halvin tarjoaja ei läheskään aina ole paras toimija. Jos palveluntuottaja päätetään hankkia kilpailutuksen kautta, pitäisi olla mahdollista valita muukin kuin halvin tarjoaja. Esimerkkinä Kaisa Louet peilaa Raahen tilannetta. Siellä valittiin toimijaksi selvästi alihintaisen tarjouksen tehnyt yritys. Pian selvisi tilanteen todellinen luonne mutta lisää rahaa ei hankintayksikkö antanut. Sairaankuljetus otettiin terveyskeskuksen omaksi toiminnaksi. Epäonnistuneen hankinnan tehnyt yksikkö myönsi reilusti virheensä ja suuria jälkipuheita ei tullut.

Tulevaisuudessa aluehallintovirastojen tulisi ottaa ensihoito tarkemman valvonnan alle. Kun sairaanhoitopiiri valitsee palveluntuottajan tai hoitaa palvelun itse, ei se voi välttämättä vastata palvelun laadun valvonnasta. On pelättävissä, että syntyy tilanne, jossa pelastuslaitoksen tai yksityisen puolen lobbarit vaikuttavat sairaanhoitopiiriin saadakseen toiminnan itselleen. Sairaanhoitopiirin on vaikea selvittää kustannuksia, todellisesta laadusta puhumattakaan, koska he saavat todella paljon valvontatehtäviä hoitaakseen jo ennestään.  Myös kuntien kanssa on tähän asti painittu samojen ongelmien kanssa. Kaikki isotkaan ongelmat mm. koskien työhyvinvointia eivät ulotu sairaanhoitopiirien tietoisuuteen. Ammattitaitoa sairaanhoitopiireissä kyllä on.

Yhden auton perheyritys on toimiva malli ensihoidossa. Omassa yrityksessään Kaisa Louet panostaa erityisesti henkilöstön hyvinvointiin. Varallaolossa oleva työntekijä ansaitsee erityisen hyvät työolosuhteet. Louet ihmettelee tavarankuljetuksessa olevia lepoaikasäännöksiä ja vertaa tilannetta sairaankuljetukseen, jossa mitään sääntöjä pakollisesta lepoajasta ei ole. Maitopurkkeja ei saa kuljettaa vuorokauden ympäri, sairasta ihmistä saa. Varallaolokorvauksissakin olisi parantamisen varaa työntekijän näkökulmasta katsottuna, ja luonnollisesti palvelun tuottajan tulisi saada suurempi päivystyskorvaus, jotta tämä selviäisi työtekijöiden nousevista palkkakustannuksista.

Politiikassa Kaisa Louet kokee olevansa yhteisellä asialla. Jos puhdas oman edun ajaminen saataisiin pois politiikasta, olisi kaikki paljon paremmin. Asioita tulee tarkastella kokonaisuuksina, ei vain omaan napaan tuijottaen. Myös harvaan asutun alueen olot on turvattava.. Terveyserojen kaventamiseen pitää satsata tulevaisuudessa paljon euroja ja resursseja, jotta hyvinvointivaltiona pidetty Suomi säilyttäisi perusturvan jokaiselle kansalaiselle

Tutustu Kaisa Louetin verkkosivuihin http://kaisalouet.webs.com/ 

 

Milla Louhi, Liberaalit, Helsingin vaalipiiri

Milla Louhen vaaliesittelyä emme ehtineet saada.
Systole on kirjoittanut Louhesta henkilöesittelyn aiemmin lehdessä 2/2009.

Tutustu Milla Louhen verkkosivuihin http://liberaalit.fi/milla-louhi/