• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Potilaan ystävä: Liskojen yö

Kenttäjohtaja kiemurteli kotona sängyssään. Hänellä oli menossa painajaisten yö - jo kolmatta yötä peräjälkeen. Lääketieteellinen örkkikäärme kuristi häntä lujasti. Se hirtti välillä kiivaasti, sihisi vittumaisesti korvaan ja kun kenttäjohtajauhri veteli puolikuorsaavia anagondaalisia hönkäyksiä, niin liero hellitti. Se antoi vähän happea ja kuristi taas. Örkkikäärme ei ollut pelkkä hallusinaatio tai psykoosipainajainen, vaan sillä oli julmanarkinen todellisuuspohja - niin ikävää kuin se kenttäjohtajasta olikin.

Vaikka loma loppui aamulla, ei örkkikäärme selittynyt pelkällä krapulalla, sillä pelkotila oli perushelvettiä raskaampi. Kenttäjohtaja odotti kauhulla tulevaa työvuoroa, hän oli syvästi tietoinen siitä tosiasiasta, että potilaan ystävä tekisi ensimmäisen työvuoronsa täysiverisenä kyytijullina. Se aseman ikävä näky tulisi oikeasti nimenomaan hänen seuraavaan työvuoroonsa.
- Ei! Ei! Ei! Ei! Ei! Ei! Ei, Kenttäjohtaja huusi unissaan kuin nopeatahtinen hälytysääniosuus ambulanssin sireenissä.
Hän heräsi kolmannen kerran vaihtamaan tuskanhiestä läpimärän paitansa. Kuiva vaatekerta ei pysynyt kovin kauan kuivana.
- Miksi se nenänkaivajien keskusliitto tekee minulle tämän? kenttäjohtaja kysyy itseltään puoliääneen ja käy takaisin peiton alle.

Pelkkä ajatus potilaan ystävän läsnäolosta sai aikaan hänen sisälleen sellaisen pelkotilan, ettei hän ollut varma, että kestäisikö hän seurauksia ilman rauhoittavaa lääkettä.
- Tämä asia ei välttämättä hoiidu aivan omalla painollaan!



Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2016. All Rights Reserved.