Ensihoitaja Matti Purhoselle kerrottiin, että Pelastajat TV-sarjaa ryhdytään kuvaamaan hänen miehittämässään ambulanssissa ja kysyttiin, mahtaako tämä sopia? “Meidän työ kestää päivänvalon”, Purhonen vastasi ja antoi mediassa kasvonsa ensihoitajan työlle.
Matti Purhonen on ensihoidon kasvot myös ammattikunnan sisällä. Siitä kertoo vuonna 1977 alkanut ura, joka jatkuu edelleen etulinjassa. Kun Espoossa tarvitaan ambulanssia, saattaa potilas saada hoitajakseen kaverillisen ammattilaisen, ensihoitaja Purhosen. Hänen mukaansa vuorovaikutus on suurin osa ensihoitajan työtä. Siksi siihen pitäisi panostaa enemmän.
Helsinkiläinen, Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksella työskentelevä Matti Purhonen, 59, valittiin Vuoden ensihoitajaksi 2012. Tunnustus myönnettiin Pelastusopiston EH12 -opintopäivillä Kuopiossa.
Pitkään etulinjassa
Matti Purhosen ura ensihoitotyön etulinjassa on jatkunut neljällä vuosikymmenellä ja se jatkuu edelleen.”Ensihoito on mennyt vähitellen eteenpäin, vaikka toisinaan se ottaakin takapakkia.”
Hän arvioi, että nykyään järjestelmä luottaa ensihoitajaan aiempaa vähemmän. Se tuntuu takapakilta. Pitkällä aikavälillä kehitystä kuitenkin on koko ajan tullut.
”Se auttaa työssä jaksamisessa ja antaa virtaa olla mukana”, Purhonen sanoo.
Hän kiittelee myös koulutusta, mitä on aina ollut saatavilla.
Kiitosta tv-esiintymisestä
Purhonen on saanut paljon palautetta Pelastajat-sarjassa esiintymisestään. Hän oli eräs Espoossa kuvatun tuotantokauden päähenkilöistä.
”Ihmiset lähettelivät paljon palautetta sähköpostiin. Se oli yllättävää, mutta tuntui myös hyvältä. Vieläkin kadulla ihmiset moikkaavat ja jotkut tulevat juttelemaan.”
Tv-katsojat pääsivät Purhosen kanssa ambulanssiin, potilaiden koteihin ja onnettomuuspaikoille.
Vuorovaikutukseen panostettava enemmän
Katsojat näkivät sen, mikä on jo kollegoille tuttua: Purhonen hoiti potilaat kaverillisesti ja sosiaalisesti. Hän on vain harvoin joutunut potilaan kanssa tukkanuottasille, vaikka nykyään sen voisi ajatella kuuluvan työnkuvaan.
”Pärjään vuorovaikutustilanteissa hyvin. Jos se ei riitä, niin minulla on nopeat jalat”, Purhonen naurahtaa.
Hänen mukaansa alan oppilaitoksissa tulisikin panostaa enemmän vuorovaikutukseen, sillä todella suuri osa tehtävästä kuin tehtävästä hoituu pelkästään hyvällä vuorovaikutuksella, lääketieteellistä osaamista ei tarvita.
”Nykyään tuoreilla ensihoitajilla riippumatta siitä, mistä on valmistunut, on vuorovaikutustaidoissa parantamisen varaa.”
Työpariksi tulokas ja konkari
Purhonen asettaisi tulokkaat aina aluksi kokeneen ensihoitajan pariksi.
”Tulokas saisi konkarilta sellaista osaamista, mitä kouluissa ei voida opettaa. Myös konkarilla olisi mahdollisuus perehtyä tulokkaan avulla alan uusimpiin tuuliin.”
Purhonen haluaisi nuorten osallistuvan enemmän myös ay-toimintaan. Itse hän toimii parhaillaan toista kautta Tehyn luottamusmiehenä.
”Tämä järjestelmä on rakennettu siten, että ammattiyhdistyksille on paikat neuvottelupöydissä. Jos halutaan vaikuttaa ja saada vaikkapa uusia virkoja, se tapahtuu ay-liikkeen neuvottelupaikan kautta.”
Purhosen mukaan joukossa on voimaa. Tämä huomataan parhaiten vasta sitten, kun joukkoa ei ole tai siitä lipsutaan.
”Et ole enää oma itsesi”
Purhonen arvioi ensihoitajan työn erittäin kuluttavaksi.
”Kun teet 20 vuotta ensihoitotöitä, niin et ole enää oma itsesi. Kovat tilanteet kovettavat kovanaamatkin, eivätkä ihmiskohtalot enää herätä tunteita, vaikka työ tehtäisiin kuinka ammattitaitoisesti.”
Stereotyyppisesti ajatellaan, että alalle valikoituvat vain riittävän kovapintaiset henkilöt, jotka eivät hätkähdä pahoista tilanteista. Myös kovalla ammattilaisella on oikeus hätkähtää. Kovettumista on kuitenkin vaikea välttää, Purhonen pohtii.
Hänen mukaansa työyhteisöissä näkyy kuluttava työ, mikä näkyy loppuun palamisina sekä alkoholi- ja mielenterveysongelmina. Alaa tuntevia kriisipsykologeja on vähän.
”Työnantajien pitäisi enemmän panostaa työssä jaksamiseen vaikkapa työnohjauksella.”
Vapaapäivinään Purhonen kalastaa ja pelaa jalkapalloa. Harrastukset antavat etäisyyttä työhön ja auttavat jaksamaan.
”Elämässä pitää olla muutakin kuin ensihoitoa”, Purhonen sanoo.
Matti Purhonen
– Ensihoitaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, vuodesta 1977 lähtien.
– Oman työyhteisön kouluttaja oman työn ohessa.
– Kouluttajan tehtäviä maallikoiden hätäensiapukoulutuksissa.
– Koulutti kollegoja Kuopion palolaitoksella 1998.
– Opettajana Pelastusopistolla 1994-1995 sekä vuonna 2003. Tämän jälkeen opettanut sivutoimisesti Pelastusopiston pelastaja- ja hätäkeskuspäivystäjäoppilaita.
TEKSTI JARMO TURVA
KUVA HANNA RAIJAS
