Heini Harve-Rytsälä piti opetusnäytteensä ensihoitolääketieteen dosentuuria varten. Opetusnäyte käsitteli COVID-19 -pandemian vaikutuksista lasten kiireelliseen ensihoitoon. ”On tarkkaan punnittava, kuinka paljon lapset, joille itse COVID-19 -sairaus ei yleensä ole vaarallinen, voivat kohtuudella kärsiä siitä, että aikuisia suojellaan”, Harve-Rytsälä sanoo.
COVID-19 ei yleensä ole lapselle vaarallinen, mutta lapset uhkaavat joutua pandemian hoidon keskellä sijaiskärsijöiksi, anestesiologi Heini Harve-Rytsälä arvioi. Hän käsitteli aihetta dosentin opetusnäytteessään, jonka ajoitus osui nappiin – pandemian ensimmäisen ja toisen aallon väliin.
Enemmän vakavasti sairaita lapsia
Ensihoitotehtävät vähenivät kaikkialla ensimmäisen COVID-19 -aallon aikana. Poikkeuksen HYKS-alueella tekivät lasten A-tehtävät, jotka lisääntyivät. ”On mahdollista että vanhemmat eivät uskaltaneet tuoda kipeitä lapsiaan päivystykseen COVID-19 -tartunnan pelossa, vaan pitivät heidät kotona, jolloin he eivät saaneet hoitoa ja heidän tilansa heikkeni”, Harve-Rytsälä sanoo.
Ensihoitajat kohtasivat tehtävillään aiempaa enemmän vakavasti sairaita lapsipotilaita. Myös lääkäriyksiköt osallistuivat näille tehtäville aiempaa useammin, vaikka ohje mukaan ylimääräistä hoitohenkilökuntaa potilaskontakteissa tuli välttää.
Heini Harve-Rytsälä piti opetusnäytteensä ensihoitolääketieteen dosentuuria varten elokuussa 2020 Helsingin pelastuslaitoksen auditoriossa. COVID-19 -rajoitusten takia monet osallistuivat tapahtumaan verkon välityksellä
Myös kuolemat lisääntyivät
Ensimmäisen aallon aikana Hyks-alueen ensihoidossa kuoli kahdessa kuukaudessa neljä alle 16-vuotiasta lasta. Määrä vastasi 0,44%:a alle 16-vuotaiden ensihoitotehtävistä, mikä on poikkeavan korkea luku. Edeltävän 12 kk aikana kuolemia oli kahdeksan, mikä vastasi 0,12%:a alle 16-vuotiaiden ensihoitotehtävistä. Koska lasten kuolemat ovat ylipäätään onneksi hyvin harvinaisia, ei luvuista pysty tekemään tilastollista analyysiä. ”Kuolemien lisääntyminen ei kuitenkaan selity millään muullakaan. Ei ollut hellekesää, tulipaloa tai kolaria, joka yksittäisenä tapauksena selittäisi normaalia suuremman kuolemien määrän. Emme voi varmuudella sanoa, onko kyse sattumasta vai ei, mutta joka tapauksessa näin vakava ilmiö ansaitsee tulla huomioiduksi”, Harve-Rytsälä sanoo
Rajoitukset jättivät jälkensä
Ensimmäisen aallon rajoitustoimenpiteet muuttivat yhteiskuntaa; mielenterveys- ja päihdeongelmat lisääntyivät samalla kun lasten turvalliset harrastuspaikat suljettiin. Tämä saattoi olla lapsille vahingollisempaa kuin etukäteen osattiin arvata. Harve-Rytsälä ei arvostele pandemiarajoituksia, sillä COVID-19:n vaarallisuudesta lapsiväestölle ei silloin voitu tietää. ”On tarkkaan punnittava, kuinka paljon lapset, joille itse COVID-19 -sairaus ei yleensä ole vaarallinen, voivat kohtuudella kärsiä siitä, että aikuisia suojellaan. Nyt kun tiedämme enemmän, voimme toimia niin, että lapsiin kohdistuvat haitat olisivat mahdollisimman vähäiset niin, että samalla saavutettaisiin mahdollisimman hyvä hyöty koko väestön suojelemisessa.”
Harve-Rytsälä halusi opetusnäyteaiheessaan tarkastella päätöksenteon vaikeutta. Hän uskookin, että nyt kun uusi aalto on käynnistymässä, on paljon paremmin voitu harkita lapsiin kohdistuvia haittoja. ”Toivon, että olimme tutkimuksellamme auttamassa päätöksentekoa.”
Kiitettävää opetusta
Harve-Rytsälän opetusnäyte sai professoreja, dosentteja ja kohderyhmän opiskelijoita käsittävältä arviointiryhmältä kiitettävän arvosanan. Sen lisäksi opetusnäyte aiheutti paljon keskustelua. Monivaiheisessa dosentin arvonimen haussa hän onkin jo aivan kalkkiviivoilla. Dosenttitoimikunnan, asiantuntijoiden ja tiedekunnan puollot ovat jo olemassa ja asia on siirtynyt yliopiston kanslerin käsittelyyn. ”Kun olin lääketieteen opiskelija, ajattelin, että vau, dosentti!. Nyt totean, että ihan tavallisia ihmisiä ne dosentitkin näköjään ovat, jos minustakin sellainen tulee.”
Paljon yhteistyötä
”Dosentin arvon saadakseen on tehtävä paljon tiimi- ja verkostotyötä, kukaan ei tee sitä yksin”, Harve-Rytsälä painottaa. Helsingin yliopisto ilmoittaakin vaativansa dosenteiltaan vähintään 20 tieteellistä julkaisua sekä todettua opetustaitoa. ”Tuleva arvonimi ei ainakaan heti vaikuta millään lailla arkeeni. Teen nykyistä virkatyötäni ensihoidon vastuulääkärinä edelleen, mutta toivon tekeväni tutkimusta jatkossa enemmän, sillä erityisesti tutkimukseen ja opetustehtäviin tämä antaa nyt paremmat mahdollisuudet, mitään velvoittavaa siihen ei liity.
Dosentit voivat ohjata lisensiaattitöitä ja väitöskirjoja sekä toimia väitöstilaisuuksissa vastaväittäjänä tai kustoksena. Arvo on osoitus siitä, että sen haltija on alallaan tieteellisesti ja opetuksellisesti taitavaksi tunnustettu yliopistoyhteisön arvostettu jäsen.
TEKSTI MARKO PARTANEN
COVID-19 -opetusnäyte pohjautui kahteen artikkeliin. Tutustu artikkeleihin alla olevista linkeistä.
Out-of-hospital deaths among children during COVID-19 pandemic: indicator of collateral damage?
