Infektioita vastaan suojautuminen on koettu työlääksi ja hankalaksi. On arveltu, että sellainen keikka ei osu kohdalle, eikä siihen ei tarvitse perehtyä. Kun koronapandemia teki suojautumisesta arkipäivää, kysymykset heräsivät. Ensihoitaja Hanna-Mari Linnainmaa kertoo yleisiä linjauksia suojautumisesta, mutta kentällä on aina toimittava kyseisen alueen ohjeiden mukaisesti.
Mitä, jos potilaalla on infektio ja on suojauduttava? Minkälaista marssijärjestystä suojautumisessa noudatetaan? Milloin käytetään käsidesiä? Tai mihin voidaan enää koskea, kun potilaaseen on jo koskettu? Koska auto pestään ja miten?
HUS:n ensihoitaja Hanna-Mari Linnainmaa kertoo, että henkilöstölle oli jäänyt aiheesta vielä jonkin verran kysymyksiä, vaikka työnantaja oli siitä jo ohjeistanutkin. Linnainmaa valikoitui työyhteisöstään tekemään ohjeisiin yksiselitteisempää koulutuspakettia.
Pieni järkytys
Linnainmaa on aloittanut hoitajana Laakson sairaalan infektio-osastolla ja Meilahden sairaalan tehovalvonnassa, joissa hänelle on käynyt selväksi, miten pahaa jälkeä moniresistentit bakteerit saavat aikaan.
”Siirtyessäni ensihoitoon, minulle oli pieni järkytys, miten vähän ihmiset näistä asioista tiesivät ja miten asenne oli niin erilainen kuin sairaalan sisällä. Samat lainalaisuudet kuitenkin pätevät niin sairaalassa kuin sen ulkopuolellakin.”
Taudinaiheuttajien tartuntamekanismi on samanlainen riippumatta paikasta, missä toimitaan.
”Se, että meillä on ensihoitajan tai pelastajan työvaatteet päällä, ei estä esimerkiksi noroa ja influenssaa tarttumasta, kun potilas yskii tai oksentaa. Sen sijaan, kun pukeudutaan pisaravarotoimien mukaisiin suojiin, todennäköisyys saada tartunta vähenee merkittävästi entisestään.”
Suojautumisessa on oltava tarkkana loppuun asti. Suojat on riisuttava oikein ja kädet on desinfioitava. ”Ensihoitajien vastuuseen kuuluu myös seuraavan potilaan turvallisuus, siksi myös hoitovälineiden oikea huolto tehtävän jälkeen on tärkeä osa työtä.”
Epäselvyydet kuormittavat
Linnainmaa teki työyhteisölleen luentomateriaalin, käsikirjoitti opastusvideon ja näytti videolla esimerkkisuoritukset. ”Kun suojautumissa on ollut epäselvyyttä, se on vienyt hoitotyöltä paljon energiaa, mikä on ollut pois potilaan hoidosta”, Linnainmaa sanoo. Hän uskoo, että pandemiatilanne parantaa suojautumisosaamista ja -asennetta, sillä ihmisten on nyt pakko kiinnittää siihen huomiota.
Sovi taktiikka
Mitä pitäisi tehdä, jos on syytä epäillä, että potilaalla on covid-19 -tartunta? ”Ensin sovitaan työparin kanssa taktiikka: Soitetaanko matkalta kohteeseen vai eteneekö kuljettaja potilaan luo suojautuneena, jolloin hoitaja jää ovelle vielä ilman suojausta.” Hoitaja pukeutuu suojuksiin myöhemmin, jos tarve vaatii.
Hanna-Mari Linnainmaa työskentelee ensihoitajana HUS Hyvinkää Akuutin ensihoidossa.
Suojaudu oikein
HUS:n yleisessä ohjeessa covid-19 -tartunnan saanutta tai tartuntaepäiltyä potilasta tulee lähestyä kirurgiseen maskiin, pitkähihaiseen työasuun, hihalliseen essuun, suojakäsineisiin ja silmäsuojaan pukeutuneena. Lähikontakstissa työskennellessä on aina oltava hihallinen essu. Mikäli essua ei ole, tulee työvaatteet vaihtaa tehtävän jälkeen asianmukaisesti.
Potilaskontakti aloitetaan asettamalla potilaalle kirurginen maski. ”On katsottu, että covid-19 tarttuu pisaratartuntana, joten puhuttaessa ja hengitettäessä syntyvät pisarat jäävät tällöin maskin sisään.” Covid-19 -viruksen on päästävä ihmisen limakalvolle aiheuttaakseen tartunnan.
Jos potilaalle ei voida asettaa kirurgista suunenäsuojusta, tulee lähihoidossa käyttää muun suojauksen lisäksi pitkähihaista kertakäyttösuojatakkia tai essua sekä suojalaseja.
Vältä pisaroita
Mikäli potilasta hoidetaan pisaroita lisäävillä menetelmillä kuten höyrystin- tai happimaskilla tai NIV-laitteella, on hoitajien käytettävä FFFP3-venttiilimaskia. Se suojaa myös ulkopuolelta tulevilta pisaroilta, mitä kirurginen maski ei tee niin tehokkaasti.
Tällä hetkellä ei tiedetä kuinka paljon pisaroita mikäkin hoito tuottaa tai kuinka kauan ne leijailevat ilmassa. Uuden tutkimuksen mukaan myös happihoitoon voi liittyä pisaroiden muodostumista, joiden leviämistä voidaan estää tehokkaasti kirurgisella maskilla. ”Ensihoidon ohjeistus happiviiksin annetusta lisähapesta yhdessä potilaalle asetettavan kirurgisen maskin kanssa vaikuttaisi erittäin asianmukaiselta toiminnalta, mikäli tämä on potilaan tilaan nähden riittävää hoitoa.”
Pisaroita tuottavan hoidon aikana on käytettävä venttiilimaskin lisäksi silmäsuojusta, hihallista essua, suojakäsineitä sekä hiussuojusta. Samaa suojaustapaa käytetään myös elvytettäessä sekä tajuttoman tai sellaisen potilaan hoidossa, jolta ei syystä tai toisesta saada lisätietoja.
”Linjaus on, että Tyvek-puvut voidaan tässä kohtaa unohtaa ja säästää jotain muuta tilannetta varten”, Linnainmaa sanoo.
Tarvittavat tutkimukset tehdään
Potilaat tulee tutkia normaalisti suojauksista ja tartuntaepäilyistä huolimatta. ”Jos potilaalla on rintatuntemuksia, häneltä otetaan edelleen EKG tai jos potilaan oletetaan vaativan NIV-hoitoa, konsultoidaan. Oikeastaan vain puhaltamista edellyttävistä tutkimuksista on pidättäydytty.” Käytetyt välineet kerätään pussiin ja puhdistetaan sisäpesun yhteydessä.
Kaikki hoidot pyritään antamaan kohteessa, jolloin ambulanssilla vain matkustetaan. Ambulanssin ilmanvaihto asetetaan siten, että hoitotilaan säädetään runsas tuloilma ja runsas poistopuhallus, samalla sisäilman kierrätys kytketään pois päältä.
Ohjaamo pidetään puhtaana
Ennen ohjaamoon siirtymistä essu ja hanskat poistetaan yhteen myttyyn ja laitetaan roskapussiin. Tämän jälkeen desinfioidaan kädet. Maski jää edelleen kasvoille ja sitä pidetään tehtävän loppuun asti, myös sisäpesun ajan. ”Ajatuksena on minimoida kasvojen koskettelu mutta varmaankin myös maskien säästäminen.”
Harkinnan mukaan potilaan luovutusta varten voidaan pukea uusi essu. Luovutettaessa käytetään vähintäänkin maskia ja hanskoja. Kun potilas on siirretty sairaalasängylle, essut ja käsineet riisutaan myttynä ja kädet desinfioidaan. Sairaalakäytävillä ei tule liikkua turhaan likaisissa essuissa. Ensihoitaja, joka vie paarit ambulanssiin, pukee uudelleen hanskat, sillä paarit ovat edelleen kontaminoituneet.
Auto pestään huolella
Ambulanssin sisäpesu tehdään tehtävällä päällä olleessa vaatetuksessa, kasvoilla jo valmiiksi olevassa hengityssuojaimessa sekä suojakäsineissä. Jos tehtävällä on käytetty essua, voidaan essu tai vastaava pukea myös sisäpesun ajaksi, jolloin yllä olevaa työvaatetusta ei tarvitse vaihtaa. Kun potilasta ei kuljeteta, mutta hänet on tutkittu lähietäisyydeltä ilman suojaessua, työvaatteet tulee vaihtaa puhtaisiin tehtävän jälkeen.
Jos hoitotilassa ei ole annettu aerosoleja tuottavaa hoitoa, eikä potilas eritä, kontaminoituneiden pintojen ja välineiden puhdistaminen riittää.
Jos potilasta ei kuljeteta, riittää, että suojavälineet riisutaan aseptisesti ja käytetyt välineet puhdistetaan aseptisesti.
Kun hoitotilassa on annettu pisaroita tuottavaa hoitoa tai hoitotila on silminnähden eritteistä likaantunut, hoitotila pestään katosta lattiaan välineineen päivineen. Kaikki pinnat pestään pesuaineella, minkä lisäksi kosketuspinnat ja hoitovälineet desinfioidaan.
Pesun ajaksi pukeudutaan essuun, suojahanskoihin ja suojalaseihin. Hengitysmaskihan on jo valmiiksi kasvoilla.
Sudenkuopat
Linnainmaa sanoo, että infektion torjunnan sudenkuoppia ovat suojauksen aseptinen riisuminen sekä käsidesin käyttö. ”Essu ja käsineet tulee poistaa aseptisesti yhteen myttyyn ja laittaa välittömästi roskiin. Kun käsineet on poistettu, kädet desinfioidaan. Vasta puhtain käsin riisutaan lasit ja hengitysmaski”, hän kertaa.
Linnainmaa kannustaa ensihoitajia ottamaan pandemiasta kaiken opin. ”Ensihoitajat ovat ennenkin muuttaneet toimintakulttuurejaan. Emmehän me mene puukotustehtävällekään ennen kuin poliisi on tehnyt paikan turvalliseksi. Covid-tehtävällä suojaus on se poliisi, joka tekee paikan turvalliseksi, vasta sitten voimme työskennellä turvallisesti.”
TEKSTI JA KUVAT MARKO PARTANEN
Älä pidä tätä juttua ohjeena. Selvitä oman toimialueesi ohjeet ja työskentele niiden mukaisesti.
