Helsingin pelastuskoulun pää on pölkyllä, kun Sisäministeriö aikoo lakkauttaa sen. Ministeriö rahoittaa jatkossa valtion tarjoamaa pelastuskoulutusta, mutta yksittäisen kaupungin toimintaa se ei voi rahoittaa. Helsingin koululle olisi kuitenkin edelleen tarve, sillä palomiespula on kova. Pelastuskoulu onkin tehnyt sisäministeriölle ehdotuksen.
Puolen vuosisadan ikäistä Helsingin kaupungin pelastuskoulua ollaan ajamassa alas hetkellä, jolloin palomiehistä on suuri pula. Pelkästään Helsinki haki vähän aikaa sitten palvelukseensa 30 palomiestä, muodollisesti päteviä hakijoita oli 15, joista kaikki saivat viran. Pula vuosilomasijaisista maanlaajuinen.
Valtio ei rahoittaa kunnan toimintaa
Helsingin pelastuskoulun rehtorin Matti Waitisen mukaan ministeriön paineita lopettaa koulu vahvistaa se, että ministeriö ei voi rahoittaa kunnallista toimintaa. Valtion rahaa tulee jatkossa saamaan vain Kuopiossa sijaitseva valtiovetoinen Pelastusopisto. Waitisen mukaan Kuopion Pelastusopisto on sanonut pystyvänsä kouluttamaan tarvittavan määrän palomiehiä, kunhan se saa vain siihen rahoituksen.
”Helsingin pelastuskoulun lakkauttamisesta puhuttiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2018. Ajatuksen takana ovat olleet sisäministeriön virkamiehet, jotka haluavat karsia pelastusalan opetuksesta rönsyt pois”, Waitinen sanoo.
Tähän asti Helsingin kaupunki on rahoittanut pelastuskoulun kokonaan itse. ”Jatkossa kuntien tuloja leikataan sote – ja pelastustoimen kustannusten verran. Rahat tulevat jatkossa sisä- ja valtiovarainministeriöltä. En usko, että tässä tilanteessa millään kunnalla on mielenkiintoa satsata omia rahojaan toisten ylläpitämään toimintaan.”
Pelastajatutkinnon käyneitä palomiehiä valmistuu tarpeeseen nähden liian vähän.
Reilu tarjous
Rehtori Waitisen mukaan on kaksi tapaa, miten Helsingin pelastuskoulu voisi jatkaa toimintanansa. ”Koulusta tulisi tehdä, Pelastusopiston haarakonttori tai sitten Pelastusopiston tulisi ostaa koulutustoimintaa Helsingin kaupungilta.”
Helsingin pelastuskoulu onkin tarjoutunut mukauttamaan opetussuunnitelmansa Pelastusopiston mukaiseksi. ”Meille se tarkoittaa pitkää harppausta taakse päin, sillä kaksivuotisesta kurssistamme tulisi siten 1,5-vuotinen. Isoimmillaan tämä näkyisi ensihoitokoulutuksessamme, jossa luopuisimme samalla ambulanssilääkärien luennoista ja harjoittelujaksosta ensihoitoyksiköissä.” Myös kymmenkunta vuotta pelastajakurssiin kytkeytynyt lähihoitajatutkinto tulisi arvioida uudelleen.
Helsingin pelastuskoulu tarjoaa, että se voisi aloittaa jatkossa kaksi 15 oppilaan kurssia vuodessa, kun niitä on tähän saakka alkanut vain yksi. Lisäksi se tulisi aloittamaan joka kolmas vuosi ruotsinkielisen kurssin. ”Tällöin opiskelijat eivät olisi enää Helsingin pelastuslaitokselle korvamerkittyjä, vaan he voisivat tulla koulutukseen jo sillä ajatuksella, etteivät jää Helsinkiin töihin.”
Suomessa on pula palomiehistä.
Helsingin kouluakin tarvitaan
Helsinkiläisillä on vakaa uskomus, että Pelastuskoulun toimintaa tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuuden työvoimapulassa. Sisäministeriön laskelmien mukaan lähivuosina tarvitaan 2500 uutta pelastajaa, 1500 heistä lähtee alalta luonnollisen poistuman kautta, ja loput 1000 tarvitaan, kun varallaolo poistuu ja toimintavalmiutta kehitetään. ”Sellaisen määrän kouluttaminen Kuopion Pelastusopistossa on haasteellista erityisesti tilojen takia, eikä siihen täydellistä apua anna Helsingin pelastuskoulun jatkaminenkaan”, Waitinen arvioi.
20 vuotta rehtorina
Helsingin pelastuskoulu perustettiin 50 vuotta sitten, Waitinen on ollut rehtorina niistä reilut 20 vuotta. Koulu on tuottanut palomiehiä ja paloesimiehiä kaupungin omiin tarpeisiin, ja sitä on kehitetty määrätietoisesti vastaamaan myös pääkaupungin erityishaasteisiin.
Kaksipäiväinen ja tarkka psykologinen koe on karsinut tehokkaasti koulutukseen pääsyn alalle soveltumattomilta. ”20 vuoden rehtorina oloaikanani, minun on täytynyt puhutella yhtä oppilasta ja antaa yhdelle kirjallinen varoitus”, rehtori Matti Waitinen laskeskelee.
Hän sanoo pelastuskoulun rehtoriajan olleen parasta aikaansa työelämässä. ”Kun koulu ensi maaliskuussa juhlii 50 toimintavuottaan, aika näyttää, tuleeko siitä ilon vai surun päivä”, Waitinen sanoo.
TEKSTI MARKO PARTANEN
