Ensihoidon työaikakysely kuvasi henkilöstön kokemuksia ja tuntoja työajasta. Sivutuotteena saatiin tietoa henkilöstöstä ja miten se on sijoittunut ensihoitokentälle. Vastauksia saapui hurjat 1003 kappaletta.

Työaikaan liittyvien tietojen lisäksi kysyimme lyhyesti vastaajien taustatietoja. Siten pystyimme myös muodostamaan kuvan ensihoitohenkilöstöstä, miten se on sijoittunut työnantajien leipiin. Tietysti työaikakysely vastasi myös kysymykseen: Miten työaikaan liittyvät asiat on järjestetty erilaisissa ensihoito-organisaatioissa. Taustatietojen osalta yksikään kysymys ei ollut pakollinen, joten vastaajien kokonaismäärä voi vaihdella kysymyksittäin.

 

Ensihoitoa eri ympäristöissä

Pelastuslaitoksella työskentelevistä vastaajista suurin osa ilmoitti pääasialliseksi työympäristökseen kaupunkialueen. Sairaanhoitopiirin tai yksityisen yrityksen ensihoitajat sijoittuvat kentän työympäristöihin vaihtelevammin, mutta työskentelivät useammin harva-alueilla. Vaihtelu selittynee sillä, että suurissa kaupungeissa ensihoidon palveluntuottaja on tyypillisesti pelastuslaitos.

 

Miehiä, naisia ja työnantajia

Mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää, että yksityisen työnantajan palveluksessa olevista vastaajista suurin osa oli naisia, sairaanhoitopiireillä jakauma oli tasainen ja pelastuslaitoksella henkilöstö oli miesvoittoinen. On mahdollista, että pelastuslaitosten ”miesvaltaisuus” selittyy vastaajien koulutustaustalla. Tätä kyselyssä ei kuitenkaan tiedusteltu.

 

Työkokemusta vähän

Vastaajista lähes kolme neljästä oli työskennellyt ensihoidossa vähintään viisi vuotta. Yksityisen työnantajan palveluksessa suurimmalla osalla vastaajista oli työkokemusta kymmenen vuotta tai sen alle. Yllättävänä voidaan pitää sitä, että selvä vähemmistö yleisestikään ilmoitti omaavansa työkokemusta yli kymmentä vuotta. On mahdollista, että pidemmän kokemuksen omaavat ensihoitajat hakeutuvat muihin tehtäviin joko terveydenhuoltoalalla tai kokonaan toiselle alalle. Syitä voidaan vain arvailla, mutta hyviä arvauksia ovat ensihoidon järjestämistavan muutos, työaikamuutos ja työteknologian kehittyminen.

 

Sijaiset ja niiden sijaisuudet

Yli kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista oli vakituisessa työsuhteessa. Sairaanhoitopiirien sijaisista lähes neljä viidestä tekee yli kuukauden mittaista työrupeamaa, 11% tekee säännöllisesti yksittäisiä työvuoroja, kun taas satunnaisia työvuoroja käy tekemässä 9% vastaajista.

Pelastuslaitoksilla yli kuukauden mittaista sijaisuutta tekee 92%, säännöllisiä yksittäisiä työvuoroja 4% ja satunnaisia yksittäisiä työvuoroja 5% vastaajista. Yksityisen työnantajan palveluksessa olevista 37% teki yli kuukauden mittaista sijaisuutta, 37% työskenteli säännöllisesti yksittäisiä työvuoroja tehden ja 27% teki satunnaisia työvuoroja.

 

Kahdessa vuorossa

Kaksivuorotyötä tehtiin todennäköisimmin sairaanhoitopiirin palveluksessa. Lähes puolet niistä, jotka ilmoittivat tekevänsä jotain muuta kuin 24 tunnin työvuoroa tai kaksivuorotyötä, kertoivat työaikansa muodostuvan 24 tunnin ja sitä lyhyempien työvuorojen yhdistelmästä. Varallaoloa ensihoitajien työaika sisälsi enää harvoin. Vastaajista yli puolet kuitenkin kertoi tehneensä varallaoloa ainakin joskus uransa aikana.

 

TEKSTI ANU VENESOJA JA DIMITRI LISITSYN
PIIRROS MIIA TORONEN

Lue myös jutut:

Työaika – ikuinen kiistakapula

Työaika on mielekkyyttä ja jaksamista

Voiko ylitöiksi venyvästä keikasta kieltäytyä?

50%:n aktiivityöaikaraja voisi joustaa

Lisää aiheesta Systolessa 5/2021.