Työvuoro alkaa kaluston tarkistuksella kuten aina. Hoitotilan välineet ovat ok. Tyhjöpatjakassikin on paikoillaan ja se vihreä mötikkä, liekö koskaan käytetty. 202A pakottaa liikkeelle. Autonromuissa on potilaita. Yksi punainen potilas pitäisi tukea pikaisesti. Se vihreä mötikkä – nyt sitä tarvittaisiin. KED – Kuinkas sitä käytettiinkään?
Teimme Oulun amk:n sairaanhoitajaopintojen opinnäytetyönä kaksi koulutusvideota, jotka käsittelevät vammapotilaan tuentaa. Sellaisille oli tarvetta Keski-Pohjanmaan Soiten ensihoitokeskuksessa. Ylävartalolasta, Kendrick Extrication Device eli KED, on ollut käytössä Keski-Pohjanmaalla jo pitkään mutta väline on vain vähän käytetty. Soite halusi videot koulutusta varten ja KEDin käytön lisäämiseksi. Siten voitaisiin ehkäistä lisävammoja.
Hyvin suunniteltu aikataulu joudutti kuvauksia, jotka pyrittiin tekemään autenttisessa kolariympäristössä. Eri kuvakulmat puolestaan takaavat sen, että potilaan hoitaminen auton sisällä eri työvaiheineen tulee selkeästi esille. Videot ovat opetuskäytössä.
Videoista käy ilmi vammapotilaan tukeminen oikeaoppisesti sekä KEDiä että tyhjiöpatjaa käyttäen. Ruudun alareunassa kulkeva tekstitys ja puhe helpottavat katsojaa oivaltamaan videoiden sisällön. Se kulkee vammapotilaan kohtaamisen ja ensiarvion kautta tuentavälineen asettamiseen potilaalle. Videoilla esitellään myös muutama niksi, jotka helpottavat ensihoitajaa työssään kentällä. Videot ovat katsottavissa Youtubesta.
Soiten ensihoidon esimiehet kertoivat videoiden olevan hyvää kertausta ja niitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Videoiden suunnittelu ja tekeminen opinnäytetyönä oli haasteellista mutta opettavaista ja kiinnostavaa. Saimme upean kokemuksen, josta saimme paljon tietotaitoa tulevaan ammattiimme.
Ennen työn aloittamista meillä ei ollut juurikaan kontakteja. Kokeilimme sosiaalista mediaa, ja saimme todeta sen olevan voimakas kanava. Somesta löytyi lopulta kaikki kuvauspaikasta ja -kalustosta näyttelijöihin ja muonitukseen, jopa rahalliseen tukeenkin asti. Ilman yhteistyökumppaneita ja vapaaehtoisia emme olisi onnistuneet projektissamme näin hyvin. Kiitos heille kaikille.
Katso opinnäytetyönä tehty koulutusvideo tästä.
Tietoa tuennasta
Jopa 3–25% selkäydinvammapotilaiden vammoista voivat pahentua ensihoidon toimesta tai kuljetuksesta johtuen. Vammojen paheneminen on estettävissä riittävän varhaisella selkärangan tukemisella, joka on tehty oikein. KEDistä tehtyjen tutkimusten mukaan sen käyttö ei ole pahentanut pehmytkudos- ja luustovammoja.
Ruotsalaistutkimuksessa todetaan siirto- ja tuentavälineen valinnan vaikuttavan potilaan tuentaan ja tuentamukavuuteen.
Tutkimuksessa potilaat laitettiin rankalaudalle sekä tyhjiöpatjalle ja heitä kallistettiin kippilaudalla ensin 30 asteen kulmaan ja sitten 40 asteen kulmaan. Käsittely kesti 30 minuutin ajan. Kummassakin kokeessa potilaat olivat kiinnitettynä kolmella hihnalla. Tutkimus osoitti, että tyhjiöpatjaa käytettäessä potilaat liikkuvat vähemmän kuin rankalautaa käytettäessä. Tyhjiöpatjan todettiin myös tukevan selkää enemmän, eikä se aiheuttanut potilaille kipua toisin kuin rankalauta. Myös Yhdysvalloissa on tehty samansuuntaisia tutkimuksia.
Norjassa vammapotilas on tuettu kylkiasentoon 2005 vuodesta lähtien. Tähän niin kutsuttuun Lateral Trauma Position eli LTP:hen on alettu kiinnittää huomiota kansainvälisten elvytyssuositusten vuoksi. Niiden mukaan selkärangan stabilointi ei saa vaarantaa potilaan hapettumista tai ventilaatiota. Norjassa ensihoitajat eivät intuboi kentällä, joten kylkiasentoon tukemisen tarkoituksena on varmistaa potilaan ilmatie.
Vuonna 2018 valmistuneessa opintäytetyössä selvitettiin, onko tuentavälineiden käytöstä tehty HaiPro-ilmoituksia. Vaikka kysely kattoi laajan alueen, ei niitä ollut tullut ensimmäistäkään ilmi. Haastateltujen ensihoitajien mukaan ilmoituksia ei tehdä tarpeeksi, koska asenteissa on vielä paljon parannettavaa, eikä läheltä piti -tilanteita nähdä riittävän tarpeellisina ilmoituksen tekemiseksi.
TEKSTI OUTI KINNUNEN, NORA JUSSILA ja TERO LEHTOLA
KUVAT JANNE VIRTANEN
Teksti perustuu kirjoittajien ”Tyhjiöpatjan ja Kendrick extrication devicen käyttö ensihoidossa” -opinnäytetyöhön, joka on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulussa.
